Mikä on sun mielitouhua kesällä?

Maanantai 17.7.2017 - Katja Luojus

Mikä on sun mielitouhua kesällä?

 

Kesä on virkistäytymisen ja voimaantumisen aikaa, keleistä huolimatta. Valo riittää ja se tuo ainakin minulle energiaa pitkän ja pimeän vuodenajan jälkeen. Toivottavasti sinäkin nautit valosta ja luonnon antamista väreistä. Lomalla on aikaa myös tehdä yhtä ja toista, jota työarki ei mahdollista tai vain olla, tekemättä erityisesti mitään. Toiminnalliselle ihmiselle on haastavaa olla tekemättä mitään tai minä en ainakaan ole siinä kovinkaan hyvä. Pinnistellen sain pidättäydyttyä puuhasteluilta ja luettua hyvin vaikuttavan kirjan loppuun. Minulle se oli työvoitto ja edellyttää taidoksi jalostuessaan lisää harjoittelua, sillä jouten makoilu on vaativa laji. Niinpä olen käyttänyt kesälomani asioihin, jotka synnyttävät mielihyvää ja niitä voi pitää mielitouhuiluina.

Mielipuuhaa on kodin tuunaaminen, mikä on laajentunut kesäterassin varustelutason kehittelyyn, kesäkukkien istutteluun ja hoitoon. Ruukkupuutarha pienellä takapihallani on riittävä, sillä en kaipaa nurmikon leikkaamista enkä käsien upottamista multaan. Sadepäivinä, joita on riittänyt, on ollut hyvää aikaa kaappien siivoamiseen ja turhien tavaroiden kierrättämiseen. Oliko se modernisti jotakin Konmaria? Kaikista niistä tavaroista luopuminen ja eroon pääseminen on hyvä tehdä, joita en itse tarvitse tai niillä ei ole minulle merkitystä. ”Jos tätä joskus tarvitsee” – asenne ei minulle luontaista vaan ulkoinen järjestys tuo selkeästi myös sisäisen järjestyksen sekä mieleeni että kotiini.

 

Kuntoilu on myös mielitouhuilua, mutta sen pitää olla aikaan sitomatonta. Aikataulutettu kuntoilu luo kellotuselementin, jota en lomallani kaipaa. Hyppäämällä polkupyöräni selkään ja suuntaamalla sopivalla etäisyydellä olevalle taukopaikalle yhdistää vapauden ja liikkumisen ilon sekä hyödyn. Ajatusten vapaana kulkeminen jalkojen liikkuessa polkimien tahtiin ei tunnu tavoitteelliselta eikä suorituskeskeiseltä vaan siinä jää aikaa tehdä havaintoja kaunista luonnosta, pihoista ja puutarhoista, tuntea tuulen humina korvissa, iholla ja hiekkateiden nostattaman pölyn rahina hampaissani. Tuolloin mieli lepää ja salaa tulee pidettyä huoli fyysisestä kunnosta. I like!

 

Avaan vielä yhden mielitouhuni: läheisten ja ystävien kanssa ajan ja asioiden jakaminen. Läheiset suhteet äitiini ja sisaruksiini perheineen ovat minulle tärkeitä.  Yhteiselle tekemiselle löytyy aikaa. Myötäeläminen ja osallisuus erilaisissa elämänvaiheissa tuovat rikkautta omaan elämääni ja tiivistää perheyhteyttä. Ystävien kanssa istutut illat, jaetut kesäkokemukset iloineen ja murheineen, ovat elämän suolaa. Poikieni ja heidän ystäviensä kanssa vietetyt yhteiset juttutuokiot pitävät nuoret lähellä ja antaa itselle mahdollisuuden olla nuorison inessä. Esimerkkinä olkoon poikajoukolle laittamani yhteisen viestini synnyttämä vastaustulva, jossa esikoiseni kaverit palauttivat sydämiä saatesanoin ”sinäkin olet tärkeä”.  Enemmän saa itse takaisin kuin mitä on koskaan pystynyt antamaan. Olen kiitollinen kaikista sosiaalisista suhteistani verisiteellä tai ilman, kaikki merkityksellisiä.

 

Mikä on sun mielipuuhaa kesällä tai ylipäänsä? Keskittyminen ja panostaminen siihen mikä tuo mielihyvää, kannattaa – anna itsellesi lupa viihtyä mielipuuhissasi!  

FullSizeRender_2.jpg

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kesä, mielitouhu, mielipuuha, hyvä mieli, voimaantuminen, ilo, tekeminen, kuntoilu, ystävyys

SOTE-KÄYTTÄJÄ SAA ITSE AJATELLA ? VALINNANVAPAUS ANTAA TILAA OMILLE VALINNOILLE

Torstai 16.3.2017 - Katja Luojus

Aamulehden päätoimittaja Jouko Jokinen on todennut, että seuraavat kuntavaalit eivät ole enää sote-vaalit. Seuraavat kuntapäättäjät kuitenkin luovuttavat merkittävät osan kuntapalveluista maakunnan haltuun ja tämän hetkisten esitysten perusteella siinä on menossa sekä sote-kiinteistöt että sote-kalustot. Kuntalaisten mielestä on ihan sama, mikä taho palvelun tuottaa, kunhan sen saa oikeaan aikaan, laadukkaasti ja tehokkaasti. Toiveena tietysti, että vaivat jäävät palvelupisteeseen. Kuntalaisen kannalta mielenkiintoisinta on valinnanvapauden tuomat mahdollisuudet uudistuksen myötä, vaikka se on nähty suurena peikkoja erityisesti vasemmiston suunnalta. Mikä siinä pelottaa, että kuntalainen saa itse ajatella mitä palveluita haluaisi käyttää? Tai, että kaikilla olisi mahdollisuus valita varallisuudestaan riippumatta.

 

Nopeasti tarvittavien palveluiden piiriin  

Lakiluonnoksen mukaan palveluita käyttävä kuntalainen voi valita itse palvelunsa julkisista maakunnan sote-keskuksista, yksityisiltä tai kolmannen sektorin palveluntuottajista, jotka on valittu maakunnassa palveluiden tuottajiksi. Tällä pyritään turvaamaan yhä nopeampi palveluiden saatavuus peruspalveluiden, suunhoidon ja osittain myös erikoissairaanhoidon osalta. Jos julkisessa sote-keskuksessa on ruuhkaa lääkärille pääsyn suhteen, voi asiakas hakeutua jonkun muun maakunnallisen liikelaitoksen asiakkaaksi. Tähän ei vaikuta asiakkaan oman lompakon paksuus vaan palvelut ovat samanhintaisia asiakasmaksuiltaan. Tavoitteena on saada satunnaiset palvelunkäyttäjät nopeasti avun piiriin, joten jonojen lyhentyminen vähentää eriarvoisuutta. Maantieteellisistä eroista johtuen en usko, että samanlaisia palveluita olisi saatavilla jokaisessa kylässä, eikä tällä uudistuksella sellaiseen tasavertaisuuden taideta pyrkiäkään. Yksityisiä palveluntuottajia ja pienyrittäjiä tulee valita jatkossakin maakunnalliseen palvelutuottajapooliin. Asia ei muutu nykyisyydestä, sillä tällä hetkelläkin osa kaupungin tarjoamista terveyspalveluista ostetaan yksityisiltä palveluntuottajilta. Pienyrittäjien huomiointi kilpailutuksissa pitää olla mahdollista, sillä nykyisiä yksityisiä ammatinharjoittajia kuten puheterapeutteja, fysioterapeutteja, suuhygienisteja ja kotipalveluiden tuottajia tarvitaan uudistuksen jälkeenkin.    

 

Valinnanvapaus ei takaa tasavertaisuutta – suurasiakkaiden kuuluukin saada enemmän

Olemassa olevien terveyserojen taustalla on pääosin muita kuin sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuuteen liittyviä syitä. Uudistuksen tarkoituksena on tukea ja palvella yhä paremmin erityisesti sote-palveluiden ”suurasiakkaita”, joiden osalta palveluiden käyttöaste on keskimääräistä käyttäjää huomattavasti korkeammalla. Näiden asiakkaiden osalta on merkityksellistä palveluiden laaja-alaisuus, jossa sekä terveyspalveluiden että sosiaalipalveluiden tuottajat voivat työskennellä yhdessä potilasasiakkaan parhaaksi. Tällä hetkellä palvelut pitää hakea eri luukuilta, jolloin kokonaisuus ei ole kenenkään tiedossa.  Palveluiden käyttäjä joutuu kokemaan ammattilaisten jatkuvaa vaihtumista ja aloittaa aina alusta omien asioidensa hoitamisen. Uudistuksessa ja lakiluonnoksessa puhutaan suurasiakkaiden henkilökohtaisesta budjetista, joka mahdollistaa palveluiden valinnan budjetin sallimissa rajoissa. Käyttäjissä on toki suuri joukko palvelunkäyttäjiä, jotka eivät osaa itse valita itsenäisesti palveluiden tuottajaa. Tätä varten on saatavilla palveluohjausta, joka antaa apuaan valintojen toteuttamisessa. Näillä tekijöillä pyritään suurasiakkaiden osalta kustannusten hallintaan. Oikeus käyttää valinnanvapautta ei voi olla kiinni potilaan sairaudesta tai vammasta, sillä diagnoosien perusteella ei voi yksinomaan määritellä hänen kyvykkyyttään päättää ja käyttää itsemääräämisoikeuttaan palveluiden valinnassa.

 

Uudistusta ei kannata pelätä vaan odotan mielenkiinnolla jo meneillään olevien valinnanvapauskokeilujen tuloksia, erityisesti kuntalaisten näkökulmasta. Jos palvelut koetaan kehittyneen ja saatavuus helpottuneen, jokainen kuntalainen voittaa ja jos tuottajien määrä kasvaa, elinvoimaisuus lisääntyy. Niinpä, ei ammuta alas lentoon lähtenyttä lintua vain mielikuvien perusteella vaan katsotaan rauhassa kokeilujen tulokset.  

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Sote, valinnanvapaus, asiakas, itsemääräämisoikeus

Mikä ihmeen puheenjohtajisto?

Keskiviikko 1.2.2017 - Katja Luojus

Puheenjohtajan tehtävä kokouksissa on sanan mukaisesti johtaa kokouksen aikaista puhetta. Kullakin toimielimellä eli lautakunnilla, valtuustolla ja kaupunginhallituksella on puheenjohtajansa ja joukko varapuheenjohtajia. Näiden puheenjohtajien yhteistyö toimielimen sisällä on systemaattista, mutta vähäisintä lautakunnan puheenjohtajien kanssa tai heidän välillään. Yhteistyötä lisäämällä toimielinten puheenjohtajien välillä voisi saada aikaan täysin uudenlaisen vaikuttajaverkoston, jolla esimerkiksi strategiset tavoitteet näkyisi selkeämmin päätöksissä. Tässä olisi yksi haaste tulevalle valtuustokaudelle.  

 

Puheenjohtajien itsearviointi

Toimielinten puheenjohtajille tehtiin kysely viime vuoden loppupuolella, jossa kartoitettiin heidän käsityksiään puheenjohtajana toimimisesta. Puheenjohtajat arvioivat saavansa hyvin tietoa valmisteltavista asioista ja pystyvänsä vaikuttamaan valmisteluun hyvin. Yhteistyö valmistelevan viranhaltijan kanssa koettiin myös hyvin toimivaksi. Puheenjohtajat pitivät tärkeänä ennen päätöksentekoa: 1) asian infoluonteista ennakkokäsittelyä 2) ennakkokeskusteltua viranhaltijan kanssa ennen asian vientiä listalle ja 3) oman valtuustoryhmän sisäistä keskustelua. Vastaajista valtaosa arvioi käyttävänsä aikaa puheenjohtaja tehtävien hoitoon noin 17 h/viikko ja ajankäytön olevan sopivaa. Puheenjohtajien tarvitsee olla motivoituneita toimialansa lautakunnan johtamiseen, jotta luottamustehtävässä onnistuu hyvin. Tehtävä on merkittävä jatkossakin, kun uusi valtuustokausi käynnistyy. Luottamushenkilöistä on tärkeää löytää puheenjohtajapaikoille osaavia, kiinnostuneita ja tehtävästä motivoituneita valtuutettuja. Ensisijainen tehtävä on hoitaa toimialan päätöksentekoa unohtamatta koko kaupungin etua.

 

Valtuustoryhmien puheenjohtajien rooli

Puolueet valitsevat omalle valtuustoryhmälleen puheenjohtajan. Tämä joukko muodostaa työryhmän, joka toimii merkittävänä poliittisena keskustelufoorumina. Tällä valtuustokaudella ryhmäpuheenjohtajat ovat kokoontuneet säännöllisesti kerran kuukaudessa kaupunginhallituksen puheenjohtajan johdolla. Toimintatapaa on pidetty toimivana, kun kokous on keskitetty kehittämistoimikuntaa ennen, jossa kaikki vaaleilla valittujen puolueiden valtuustoryhmien puheenjohtajat kokoustavat. Oma kokous tuo työrauhan ja mahdollisuuden keskustella ilman viranhaltijoita poliittisista linjauksista ja näkökulmista. Tämä on kehittänyt poliittista toimintakulttuuria avoimeksi ja keskustelevaksi, unohtamatta kutienkaan politiikan eri sävyjä. Rakentava erimielisyys mahdollistaa tiukankin keskustelun eikä tyssää yhteistyötä. Kokouksia on pidetty salaseuroina, mutta kaikista valmisteltavista asioista on turha huudella vain alustavien keskustelujen perusteella. Puheenjohtajat puolestaan vievät yhdessä sovitut asiat valtuustoryhmälle keskustelun pohjaksi. Valtuustoryhmien puheenjohtajien foorumi on saanut tällä valtuustokaudella aikaan konkreettisia asioita poliittisten toimintatapojen kehittämiseksi. Näitä ovat allekirjoitettu valtuuston toimintaohje ja paikkajakoon käytettävä pisteytysjärjestelmä, jota tullaan käyttämään luottamuspaikkojen jakoperustana seuraavien kuntavaalien jälkeen. Täten toteutuu paikkajako oikeudenmukaisesti ja läpinäkyvästi kaupunkilaisten antamien äänien mukaisesti.

 

Tulevaisuudenkuvako?

Joissakin kaupungeissa lautakuntien puheenjohtajat muodostavat kaupunginhallituksen, olisiko meilläkin tälle mallille tulevaisuudessa käyttöä? Nykyisen kaupunginhallituksen jäsenet on nimetty lautakuntiin puhe- ja läsnäolo-oikeudella välittämään tietoa kahteen eri suuntaan. Lautakuntien puheenjohtajien muodostama hallitus on tarkastelun arvoinen näkökulma, sillä se poistaisi päällekkäisyyttä nimitysten osalta, tukisi tiedon välittymistä ja integroisi puheenjohtajiston yhdeksi toimielimeksi. Joku voi nähdä demokratian kapeutuvan tässä mallissa, mutta se toisi ainakin toimielin näkökulman selkeästi hallituksen pöydän äärelle. Uskalletaanko meillä kokeilla tulevaisuudessa, vaikka 2019?

 

Paljon on tehty ja paljon on saatu hyvää aikaan yhdessä! Hyvät puheenjohtajat edistävät yhteistyötä ja sitoutuvat ohjaamaan ryhmäänsä kohti kaupungin tavoitteita.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Puheenjohtaja, johtaminen, politiikka

Luottamushenkilö on motivoitunut verkostovaikuttaja

Keskiviikko 25.1.2017 - Katja Luojus

Kuntavaalit lähestyvät ja kaikki puolueet etsivät riveihinsä toiminnasta kiinnostuneita henkilöitä. Emeritus kaupunginjohtaja, kunnallisneuvos Pentti Sivunen toi Ylöjärven Uutisissa aiemmin esille tulevaisuuden kuntamuutoksien edellyttämät muutosmyönteiset ehdokkaat. Kehotan Sinua kysymään itseltäsi ja pohtimaan, oletko kiinnostunut vaikuttamaan kotikaupunkisi asioihin päätöksenteon tasolla ja oletko valmis tekemään muutoksiin johtavia päätöksiä. Pari valtuustokauttani on antanut näköalapaikan tarkastella luottamushenkilötoimintaa. Tällä kokemuksella keräsin muutaman tekijän, joita jokainen lukija voi pohtia oman ehdokkaansa kohdalla, ovatko nämä asiat toteutuneet valtuustotyöskentelyssä tai ehdokkaaksi pyrkivä voi puolestaan pohtia, onko minusta kuntapäättäjäksi.   

Motivaatio

Luottamushenkilölle on ehdottoman tärkeää sisäinen motivaatio toimia kaupunkilaisten edustajana. Pelkkä ”päättäjän”- titteli ei kanna neljävuotista valtuustokautta, koska motivaatiota koitellaan useilla ulkoisilla tekijöillä ja omaa ajankäyttöä ohjaa yhteisten asioiden hoitaminen. Työikäisiä, ruuhkavuosiaan eläviä aikuisia tämä haastavaa, mutta hyvällä organisoinnilla kokoukset mahtuvat kalenteriin lähes jokaiselle. Motivaatiota tukee luonnollisesti positiivinen kuntalaispalaute kuten talvikauden hiihtoladusta tulleet palautteet tai Moision koulun monikäyttöinen kenttä, jonka nuoriso on myönteisessä mielessä vallannut omakseen. Päättäjän sisäinen motivaatio tukee pitkäjänteistä ja sitoutunutta toimintaa, mitä päätöksenteossa erityisesti tarvitaan. Päätökset syntyvät monen valmisteluportaan kautta, mikä edellyttää asioihin paneutumista ja perehtymistä. Valmisteluvaiheessa tarvitaan monipuolisia ja moniäänisiä näkemyksiä, sillä se on varsinainen vaikuttamisen vaihe päätösten synnyssä. Toisinaan olen nähnyt niitä päättäjiä, jotka marssivat kokoukseen ja avaavat esityslistan ensimmäistä kertaa kokouksessa tai keskittyvät kyselemään esityslistassa selkeästi mainittuja asioita. Mitä tuo kertonee perehtyneisyydestä tai motivaatiosta?

Kyky tehdä päätöksiä

Tarvitseeko tietää ja osata ottaa kantaa kaikkiin kaupungin asioihin? Kaikkia asioita ei toki tarvitse kenenkään hallita vaan tällöin oman valtuustoryhmän jäsenet voivat perehdyttää, ohjata ja jakaa tietoa päätettävistä asioista esimerkiksi ajallisesti pitkissä valmisteluprosesseista tai oman asiantuntemuksen ulkopuolelta. Ensisijaisen tärkeää luottamushenkilön on syventyä oman lautakuntansa palvelukenttään ja alueen kehittämistarpeisiin, jotta hän voi toimia lautakunnan asioiden asiantuntijana omassa valtuustoryhmässään ja valtuustossa. Motivaatio, sitoutuminen ja perehtyminen tukevat asioiden hallintaa ja se puolestaan lisää kykyä tehdä päätöksiä. Oman näkökulman esiintuominen ja argumentointi ovat tärkeitä, sillä ”tuppisuisena” harvoin saa mitään aikaiseksi. Perustelujen soisi perustuvan tosiasioihin eikä tunnesävytteiseen ”minusta tuntuu, että” – keskusteluun. Toisinaan kuulee, ettei uskalleta päättää, koska kaikkia valmisteluvaiheita ei tiedetä pilkulleen. Tällöin auttaa ennakoiva keskustelu viranhaltijoiden ja toisten päättäjien kanssa, jotta päästään etenemään päätettävässä asiassa. Valtakunnan politiikan teesit ja ohjelmat ohjaavat poliittista keskustelua myös kuntakentässä, mutta poliittiset agendat tulee aina suhteuttaa paikallisiin olosuhteisiin, palvelutarpeeseen ja kuntaprofiiliin. Kuntakenttä on aika huono oppositiopolitiikan kaikukentäksi. Paikallista päätöksentekoa ohjaavat kaupungin oma talousarvio, palveluohjelma, kaavoitussuunnitelmat ja kaupunkistrategia, mainitakseni osan päätöksiä viitoittamista asiakirjoista. Politiikka on yhteisten asioiden hoitamista demokratian periaatteella, mikä tarkoittaa myös sitä, että luottamushenkilö sitoutuu edesauttamaan syntyneen päätöksen toteuttamista sekä käyttöönottoa ja siten kunnioittaa yhteisesti syntynyttä päätöstä. Harvoin päätös kaikkia miellyttää, mutta sen argumentoinnin toivoisi perustuvan tosiasioihin. Toisinaan jää kytemään päättäjille halua muuttaa syntynyttä päätöstä kuten viimeksi talousarvioon liittyneet rakenteelliset muutokset oppilasryhmien koon osalta. Tällöin pitäisi etsiä uusia argumentteja sekä realistisia ja toimivia ratkaisumalleja asian tarkasteluun, sillä epärealistiset esitykset eivät käytännössä johda pitkälle. Muutosmyönteisyys ja rohkeus katsoa eteenpäin ovat seuraavalla valtuustokaudella välttämättömiä luottamushenkilön ominaisuuksia. Hallintorakenteen ja maakuntauudistuksen myötä kuntakenttä tulee muuttumaan, joten vanhoista rakenteista kiinnipitäminen, oman poliittisen asemansa varmistelu ja toimintatapojen luutuneiden käytäntöjen säilyttäminen eivät saa olla esteenä muutokselle. Nyt tarvitaan luottamushenkilöiltä uusia ideoita kuntaorganisaation, palvelukulttuurin ja kuntapalveluiden toimintamallien kehittämiseksi sekä rohkeutta viedä uudistukset maaliin asti.

Verkostovaikuttaja 24/7

Luottamushenkilö on verkostovaikuttaja. Tärkein verkosto on kaupunkilaiset, joiden valtuuttamana päättäjä käyttäjää saamaansa luottamusta hoitaessaan luottamustehtäviään. Palautteen perusteella helposti lähestyttävä, luotettava ja osaava sekä ”tuttu” henkilö ovat usein kriteereitä, joiden perusteella äänestäjä tekee äänestyspäätöksensä. Valittu luottamushenkilö on luottamushenkilö 24/7 edustaessaan kaupunkilaisia ja Ylöjärven kaupunkia. Äänestäjille annetut lupaukset muistetaan pitkään ja kokemattomat luottamushenkilöt saattavat sortua lupaamaan mahdottomia ajattelematta kaupunkikokonaisuutta. ”Minä muutan kaiken”- asenne kertoo epärealistisista käsityksistä omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa ja kokonaisuuksien hallintaan, sillä yksin ei kukaan muuta koko koneistoa tai kaupungin palveluverkkoa. Politiikka on yhdessä tekemistä!   

Valtuustoryhmä on valtuutetulle tärkeä tukiverkko ja vaikuttamisen areena. Yhteistyö poliittisten ryhmien kanssa on yhteispeliä ja mielipiteitä kunnioittavaa avointa väittelyä erimielisinäkin. Toki politiikkaan kuuluu kyseenalaistaminen ja saivartelukin, sillä se tuo lisämaustetta keskusteluilmapiiriin. Jokainen päättäjä vastaa omista viesteistään, jolloin pitäisi tunnistaa luottamustehtävään kuuluva asianmukainen, hyvätapainen ja luottamustaherättävä viestintätapa. Sosiaalinen media antaa tänä päivänä avoimen ja näkyvän keskustelukanavan, jolla on hyvien puolien lisäksi vaaranpaikat. Some-ryhmät antavat paikan mielipiteiden jakamiselle, mutta kerran kirjoitettua epäasiallista kommenttia on turha selitellä tai yrittää pyyhkiä pois. Jälki on ikuinen vaikuttaen luottamukseen ja uskottavuuteen. Verkostovaikuttajan yhteistyöverkostot ovat moninaisia, sillä niihin kuuluvat edellä mainittujen lisäksi valmistelevat viranhaltijat, esittelijät sekä seudulliset päättäjäverkostot. Tuskin ihan kaikkia muistin mainita, toivottavasti keskeisimmät.

Suomalaisten luottamus poliittiseen järjestelmään on toiseksi korkeinta Euroopassa. Tätä pidetään yllä motivoituneiden, sitoutuneiden, asioihin perehtyneiden, rohkeisiin muutoksiin ja päätöskykyisten verkostovaikuttajien avulla. Jos tunnistat itsesi – lähde mukaan kuntavaaleihin ja testaa luottamuksesi ylöjärveläisten avulla!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Luottamushenkilö, motivaatio, kyky tehdä päätöksiä, kuntavaalit

Räikän puistossa voi noudattaa presidentin ohjeita - Suomi100 sanomaa

Keskiviikko 4.1.2017 - Katja Luojus

Räikän puistossa voi noudattaa presidentin ohjeita - Suomi100 sanomaa

 

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö puhui hyvin kansantajuisesti ja välittävästi perinteikkäässä uuden vuoden puheessaan. Mieltäni lämmitti erityisesti Suomi100 sanomaan liittyvät lauseet:" Tunne kohtuudella vastuusi, edes omasta itsestäsi. Siis tee minkä kykenet. Sinä voit hyvin kun kukaan ei voi pahoin, auta siis minkä voit." Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen on kaiken a & o, sillä hyvässä kunnossa toisten huomioiminen on helpompaa. Voimavaroja on tuolloin jaettavaksi asti. Jalo sanoma, jonka toivoisi pysyvän kirkkaana ylöjärveläisten mielissä juhlavuoden jälkeenkin.

Hyviä mahdollisuuksia itsestään huolehtimiseen tarjoutuu ympärillämme useita. Läheltä, erittäin edullisesti ja jopa ilmaisia. Räikän puiston monimuotoiset mahdollisuudet kannattaa käyttää hyödyksi. Joululomalla jalkauduin suksineni Räikän ladulle ja hiihtokunto alkoi taas löytyä. Hiihtäjät kiertää hyväkuntoista latua eri tyylein ja porukkaa on lähes vuoronumeroille asti. Samaan aikaan puistossa leikkipaikalla lapset kiipeilivät telineissä, jään ollessa kantokykyinen retkiluistelijat ja kiekkoilijat nauttivat jään liukkaudesta sekä rannan tuntumassa avantouimarit fiilistelivät veden varassa. Harvassa kaupungissa on näin monimuotoista harrastuspaikkaa keskellä kylää, joka lisää hyvää mieltä, fyysistä kuntoa ja sen kauneudesta voi nauttia monin tavoin. Latu on antanut monelle kiitoksen aihetta ja kiitokset on kiva päättäjänä vastaanottaa eteenpäin välitettäväksi. Räikän puiston edelleen kehittäminen on selkeä tulevaisuuden haaste. Puistossa pitäisi tarjota monimuotoisia tapahtumia ja liikuntamahdollisuuksia yhä enemmän. Miltä kuullostaisi hiihtotapahtuma Räikällä teemalla 100 -kierrosta Suomelle?

Hiiho..JPG

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Hyvinvointi, hiihto, Räikkä, puisto, kehittäminen

Sinulle, valmistuva kollega

Sunnuntai 29.5.2016 - Katja Luojus

Sinulle, valmistuva kollega

Sinä tuleva terveydenhuollon ammattihenkilö olet valmistumassa yhteiskunnallisesti merkittävään ammattiin. Sinä olet saanut laadukkaan koulutuksen ammattikorkeakoulussa, johon on kuulunut teoriaopetuksen lisäksi ammattitaitoa edistävää ohjattua harjoittelua erilaisissa toimintaympäristöissä. Sinä olet saanut jo koulutuksen aikana harjoitella tulevaa ammattianne määräaikaisissa sijaisuuksissa ja siten valmistautua vastuulliseen toimintaan ammattihenkilönä. Sinä olet etuoikeutettuja valmistuessanne sellaiseen työllisyystilanteeseen, jossa osaamisestanne kilpaillaan. Näiden useiden näkökulmien kautta uskallan väittää, että juuri sinun osaamista, kyvykkyyttä ja halua tuoda uusia asioita erilaisiin työyhteisöihin arvostetaan ja raikkaita avauksiasi odotetaan ja toivotaan. Ole ylpeä osaamisestasi ja anna sen loistaa muiden ilona. Ole myös nöyrä oppimaan uusia asioita ja osallistumaan aktiivisesti ympärilläsi tapahtuviin muutoksiin. Sinua tarvitaan.  

Vastavalmistuneena ammattilaisena uuteen työyksikköön astuminen on aina muutos, myös Sinulle. Uusista haasteista selviytyy ja niissä onnistuu aktiivisella sopeutumisella, sosiaalisilla taidoilla sekä kollegialisuutta kunnioittaen ja vaalien. Terveydenhuollon asiantuntijat muodostavat osaajajoukon ja arvoverkoston, jossa osaamistaan ja kokemuksiaan kannattaa jakaa. Jokainen meistä tuo jotakin tullessaan ja saa siellä toimiessaan.

Vastavalmistuneelle on ensisijaisen tärkeää ammatillisten taitojen riittävän hyvä taito. Uran alkuvaiheeseen kuuluu oman osaamisen kyseenalaistaminen ja taitojensa jatkuva kriittinen arviointi, joskus jopa pelko taitojensa riittävyydestä. Se on terveen kriittisyyden merkki, suojautumiskeino, mikä puolestaan lisää potilasturvallisuutta. Ammatillisten taitojen lisäksi tarvitsemme sosiaalisia taitoja menestymisemme turvaamiseksi ammatillisessa kollegaverkostossa ja terveysalan toimintayksiköissä. Meillä tulee olla tilannetietoisuutta, jotta voimme ymmärtää hoitoprosesseja ja potilaan tilassa tapahtuvia muutoksia. Neurokirurgisena hoitajana toimiessani muistan hyvin joukon tilanteita, joissa potilaan vitaalitoiminnot vaikuttivat stabiileilta, mutta neurologinen status ennakoi potilaan kunnon romahtamista. Tilannetietoisuuden tunnistaminen auttoi selviytymään hoitotilanteessa potilaan parhaaksi. Sosiaalisiin taitoihin sisältyvät rohkeus ottaa sosiaalisia riskejä, kyky liittyä muihin ja viedä ideoitaan eteenpäin. Hoitajien välinen konsultointi on vielä lähes käyttämätön toimintatapa, jossa tarvitaan rohkeutta ja halua selvittää asioita käyttämällä kollegan osaamista hyväkseen. Olen pohtinut miksi tuo osaamispääoman käyttö hoitajakonsultaatioissa ei ole niin tavallista kuin esimerkiksi lääkäreiden keskuudessa. Miksi pelkäämme tunnustaa kollegalle, että tarvitsen hänen apuaan ja arvostan hänen osaamistaan kysyessäni häneltä neuvoa? Mielestäni on aika muuttaa käytäntöjä ja hyödyntää yhä enemmän toistemme osaamista, tietoja ja taitoja potilaiden parhaaksi. Mielestäni on aika antaa tunnustusta toisillemme tuntematta häpeää siitä, etten yksin osaa. Verkostojen hyöty ja osaamispääoma kannattaa ottaa kattavaan käyttöön ja opetella toimintatapa, jossa itse on sekä jakajana että saajana.

Haluan toivottaa Sinulle valmistuvalle kollegalleni mitä lämpimimmät onnittelut tutkintosi johdosta. Toivon Sinulle rohkeutta ammatissasi nähdä arvokkaan työsi merkityksen, rohkeutta toimia tinkimättömästi potilaan parhaaksi hänen tilansa ja toiveensa sitä niin edellyttäen. Lisäksi toivon, että säilytät uskon omiin kykyihinne haastavissa tilanteissa ja uskot kehittymisen voimaan.

 

Lämpimät onnittelut ja menestymisen iloa työssäsiKollegat.JPG!   

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Työ, kollega, valmistuminen ammattiin, terveysalan ammattilainen

Vappua ihmiset vappua, työn kautta!

Sunnuntai 1.5.2016 - Katja Luojus

VAPPUA IHMISEN VAPPUA, TYÖN KAUTTA!

Lähestyvällä vapulla on pitkät perinteet kansainvälisenä työläisten juhlapäivänä. Työläisiin liitetty iskulause ”kahdeksan tuntia töitä, kahdeksan tuntia virkistystä, kahdeksan tuntia lepoa” on syntynyt vuosikymmeniä sitten toisenlaiseen aikaan. Ihmisen kivijalassa olevat levon ja vapaa-ajan perustarpeet eivät ole muuttuneet samassa suhteessa ympäröivän yhteiskunnan ja työn muutosten kautta. Kilpailutekijöitä vai mahdollistajia työ ja vapaa-aika ihmisten arjessa?

********

Työn vaatimukset ja työn tekemiselle asetetut odotukset ovat kokeneet vallankumouksen. Harvassa työssä nykyaikana onnistuu ja menestyy vain mekaanisia taitoja hallitsemalla niitä suorittaen.  Töiden automatisoituminen, tietojärjestelmien valtaannousu ja digiloikkaukset muuttavat yhä voimakkaammin töiden tekemisen tapaa, onneksi. Aivotutkija Katri Saarikivi on korostanut ihmisen kyltymätöntä uteliaisuutta etsiä uusia työkaluja ja menetelmiä työtehtävien tekemiseen, jotta voimme tehdä ne yhä paremmin ja toisaalta yhä helpommin. Erilaisten tietojen hyödyntäminen, kokonaisuuksien hallinta, tietojen yhdistäminen ja päättelykyky ovat välttämättömiä osaamisalueita tietotulvan ja uutisähkyn keskellä. Aivoille pitää antaa visaisia pähkinöitä ratkottavaksi, jotta ne pysyvät käyttökuntoisessa terässä. Toisaalta aivokapasiteetin tasapainon säilyttäminen rasituksen ja levon suhteen on oma lukunsa erityisesti tietotyöläisten näkökulmasta. Aivotkin saadaan ”maitohapoille” lihaksen tavoin, kun jatkuvaa tietotulvaa ja prosessointia ei ajeta hiljaisemmille kierroksille levossa ja vapaa-ajalla.

**********

Itsensä johtaminen työssään on tärkeä taito, mutta harva pärjää työssään täysin yksin. Itsensä johtamisen rinnalle kulkevat verkostoissa, tiimeissä ja työyhteisöissä toimimisen taidot. Työn tekemiseen liittyy yhä enemmän kuuntelemista, kyselemistä, tiedon jakamista, ideointia ja asioiden prosessointia, joskus jopa vatulointia. Yhdessä oppiminen työtä tehden on väistämätöntä nopeassa muutoksen tahdissa, missä me kaikki olemme osallisia. Nykypäivän työläiseltä odotetaan hyviä sosiaalisia taitoja, kykyä jakaa ja vastaanottaa tietoa sekä kykyä antaa ja vastaanottaa palautetta, jotta itsensä johtaminen ja työyhteisöjen kehittyminen tapahtuisivat mahdollisimman rikkaassa maaperässä. Siinä tarvitaan meitä kaikkia työtehtävistä, asemasta tai ammattinimikkeestä riippumatta. Perinteinen ajattelu, että vain kokeneempi työntekijä voi ohjata noviisia tai vain esimies voi opettaa alaistaan, joutavat romukoppaan. Tietojen ja tehtävien liikkuminen moneen suuntaan tiheässä työntekijäverkostossa mahdollistaa ihmiselle työssä kehittymisen ja organisaatioiden jalostumisen, mutta se ei tarkoita työnjohtovastuun tai – velvollisuuksien romuttumista.

**********

Johtaminen on nostettu viime aikoina tikunnokkaan, eikä suotta. Joukkojen johtaminen selkeillä tavoitteilla ja päämäärällä korostaa työn merkityksellisyyttä, sillä mielekäs tekeminen turvaa osaltaan työniloa. Meiltä kaikilta tarvitaan muuntojoustavuutta, sitkeyttä ja talvisotamaista sisukkuutta, sillä asenne ja valinnat ratkaisevat. Suomen pikku-leijonat MM-kultaan johdattanut mentaalivalmentaja Melina Niemi puhuu työn fiilismittarista. Työntekijä voi olla onnellinen työssään, jos töistä 80 % on mielekkäitä ja mukavia tehtäviä. Kokonaisuuteen silti mahtuu 20 % ”p**kaduuneja”, joiden hoitamisessa ei kuteinkaan pidä luovuttaa asennettaan.

*********

Tietotyöläisenä vaihdan nyt vapaalle höllentäen otetta töistä. Tuskin pääsen irti kokonaan mielestäni kumpuavista ideoista, enkä yritäkään. Työn ilolla kohti vappua, vappua hyvät ihmiset, vappua!     

// Kirjoitus on julkaistu Ylöjärven Uutisissa 27.4.2016

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Vappu, työ, työn merkitys, tasapaino

Miksi mukana niin monessa?

Sunnuntai 3.4.2016 - Katja Luojus

Miksi mukana niin monessa?

Olen jälleen haastamassa omaa uskottavuuttani, vaikutusmahdollisuuksiani ja kannatustani. Olen taas mukana yksissä vaaleissa, ensimmäistä kertaa: Pirkanmaan Osuuskaupan edustajiston vaaleissa. Eräs ystäväni kysyi: ”Miksi olet näissäkin vaaleissa mukana?” Älyttömän hyvä kysymys…

Katson itseäni peliin ja esitän otsikon mukaisen kysymyksen. Vastaustani etsien pohdin yhteiskunnallista vaikuttamista tai ylipäänsä vaikuttamiseen osallistumista laajemminkin. Mielestäni ihmiset käyttävät rutisemiseen ja valittamiseen turhan paljon energiaansa sitä vastoin voisivat toimia yhteisten asioiden eteen. Tämä on perussyy miksi olen niin monessa mukana, sillä vain mukana olemalla vaikuttamisen erilaisilla foorumeilla saa aikaan muutoksia ja olenhan niitä saanutkin. Vaikuttamisen keinoja on todella monia eikä luonnollisesti kaikki voi olla mukana erilaisissa luottamustehtävissä. Oman luottamuksensa testaaminen antaa näkökulman siihen voiko toimia edustajana ja muiden ihmisten äänen välittäjänä. Välitän muiden mielipiteitä omien ajatusteni ja verkostojeni kautta. Vaikka aina ei erilaissa kisoissa paalupaikkaa saisikaan, saa erilaisia kokemuksia ja oppii paljon uusia asioita ihmisten kautta.  Aina ei voi voittaa ja sehän on elämän tosiasia!

Toisaalta olen kuullut olevani oman edun tavoittelija, vallankipeä tai näkyvyyden tavoittelija. Toki asiat voi halutessaan noinkin nähdä, mutta näkökulma on harvinaisen suppea. Yhteisten asioiden hoitamisessa oman edun tavoittelua on juuri sen kerran kuin katsoo yleisten ja yhteisten asioiden vaikuttavan oman elämän piiriin. Tavallisena kuntalaisena, joka ei omista maita eikä harjoita omaa elinkeinoaan oman kunnan alueella, ei nauti sen suurempia etuja kuin muutkaan. Eduksi en myöskään katso kateutta aiheuttavat kokouspalkkiot, joista maksetaan sivutulon mukainen ennakonpidätys ja puolueverot. Useamman tunnin kokouksesta valmisteluinen tilille kilahtaa muutama kymppi, satasista on turha unelmoida. Näin ollen henkilökohtaisen talouden korjaamisen tai jopa rikastumisen toivossa tälle polulle on turha pinkaista, sillä maitohapot on taattu. Näkyvyyden ilot ovatkin omaa luokkaansa. Katukuvassa ja harrastusten parissa tunnen pitkän kasteen ja tunnistukseen johtanut skannaus on tehty. Ei se haittaa ekstroverttiä, sillä ihmiset ovat tavallisesti hyvin kohteliaita ja hyväkäytöksisiä. Eikä sekään haittaa, että kauppajonossa vastailen päivähoidon resursseihin tai otan kuntalaispalautetta vastaan huonosti auratuista ja hiekoitetuista kyläteistä. Palautteet perustuvat yleensä tyytymättömyyteen, jolloin he vaikuttavat asioihin löydettyään oikean kanavan ja niinhän se kuuluukin mennä – vaikuttamisen kanava on löytynyt!

Miksi olen mukana niin monessa? Vastaukseni: olen luottamuksen arvoinen, kiinnostunut ja haluan vaikuttaa yhteisiin asioihin. Olen aikaansaava ja yritän sinnikkäästi, sillä pyrin tekemään sen minkä lupaan.  Sisäinen virta vie yhteisten asioiden äärelle, sillä uskon omaan kyvykkyyteni yhteisten asioiden hoitamisessa osallistavalla otteella. Kaikki en miellytä, enkä siihen pyrikään olemalla rehdisti oma itseni. Tästä syystä olen mukana monessa!          

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Luottamustehtävät, vaikuttaminen, aktiivisuus, mahdollisuus vaikuttaa

Totuus vai kiusallinen totuus

Sunnuntai 14.2.2016 - Katja Luojus

Viestintä on vaikea laji, sillä se on vähintään kahden kauppaa. Viestin lähettäjä haluaa välittää sen sanoman, jota pitää tärkeänä. Puolestaan vastaanottaja poimii sieltä sen minkä haluaa kuulla, mitä itse pitää tärkeänä ja vielä oman orientaationsa kautta. Vastaanottajajoukon kasvaessa tulkintoja syntyy yhtä monta kuin on kuulijaa viestinnän sävyjä ja sanoja myöten. Niin yksinkertainen asia, mutta käytännössä on osoittautunut suunnattoman vaikeaksi. Tosiasioiden kuuleminen voi olla helppoa, vaikeaa tai jopa kiusallista. Totuus on sellainen millaiseksi sen itse rakennamme, ainakin toisissa asioissa.

Totuudesta puhumisesta olen viime päivinä päässyt otsikoihin Aamulehteä (12.2.2016) myöten. Yleisön pyynnöstä julkaisen kaupunginvaltuustossa pitämäni puheenvuoron 1.2.2016. 

"Ylöjärven kaupunginhallitus ja -valtuusto ovat ainutlaatuisen asian äärellä. Me joudumme vakavasti pohtimaan kuntalain velvoittamana luottamushenkilölle sopivaa toimintaa ja arvokkuutta, mikä on aiheuttanut luottamushenkilötoiminnan uskottavuuden ja luottamuksen horjumista. Asia on erittäin epämiellyttävä, jopa kiusallinen, mutta merkitykseltään sellainen, ettei asiaa voi lakaista maton alle. Arvo on myös puheeksi ottamisella ja rohkeudella käsitellä vaikeita asioita, kun uskalluksen kynnys on ylitetty. Kaikessa rohkeudessamme säilyköön keskinäinen kunnioitus ja arvostus, yhteistyömme jatkuu keskustelujenkin jälkeen. 

Kaupunginvaltuutettu Matti Ylitalo on ottanut kantaa turvapaikanhakijoihin ja erilaisiin suhtautumistapoihin kansainvaellusta kohtaan. Meillä jokaisella saa olla erilaisia mielipiteitä, mutta se, miten mielipiteensä pukee sanoiksi, on tässä asiayhteydessä merkittävin asia.  Tässä valtuuston pykälässä 4 ei arvioida sananvapautta vaan luottamushenkilön toimintaa. Ylitalo kirjoitti julkisesti ja luottamushenkilön toimintaan sopimattomalla tavalla sosiaalisessa mediassa. Oheinen teksti on suora lainaus Ylitalon tekstistä: "Ajaisin sekä suvakkien, että matujen päälle. Mutta kummastakin saa saman, kuin ihmisestä. Raiskaajaterroristeille ja suvakeille olis paras luoti kalloon, tai hukuttaminen."

Tämä on synnyttänyt ylöjärveläisissä epävarmuutta ja epäselvyyttä, onko tällaiset kannanotot luottamushenkilölle sopivaa ja edistääkö se kunnan sekä sen asukkaiden parasta, kuten kuntalaissa edellytetään. Useammat kaupunginhallituksen jäsenet saivat yhteydenottoja kaupunkilaisilta, jotka esittivät huolensa näistä ihmishenkiä riistävistä toimintatavoista tuntien pelkoa ja uhkailua. Asian selvittely lähti siis useiden kaupunkilaisten yhteydenottojen pohjalta. Tällöin valtuustoryhmien puheenjohtajat ja hallitus katsoivat, että asiaa on selvitettävä luottamushenkilön roolin ja toimintatavan näkökulmista kuntalain mukaisesti. Haluan korostaa, että tämä ei suinkaan ole hallituksen sisäinen asia vaan noussut äänestäjiemme keskuudesta, joille olemme velvollisia toimimaan saamamme luottamuksen mukaisesti yrittäen palauttaa osaltamme luottamushenkilöiden uskottavuutta ja luottamusta. 

Luottamushenkilön menettelytapojen arviointi on ensisijaisesti kaupunginhallituksen tehtävä. Hallituksessa päädyttiin yksimielisesti selvityksen pyytämiseen Matti Ylitalolta, jota hän ei kuitenkaan toimittanut. Mediassa on tuotu esille, että hallitus rikkoi toimivaltuuksiaan esitettyään selvityspyynnön, mutta lainkirjainta tässä on kaiken aikaa noudatettu hyvin tarkasti. Matti Ylitalo totesi lyhyesti sähköpostilla, ettei hänen tarvitse selvitystä antaa toiminnan liittyessä vapaa-aikaan. Olemme äänestäjien valitsemia luottamushenkilöitä edustaen kaupunkilaisia valtuustokauden ajan 24/7 tilanteessa kuin tilanteessa. Mielestäni luottamushenkilörooli ei rajoitu vain toimielinten kokouksiin vaan kulkee mukanamme arjen erilaissa tilanteissa ja tästä syystä toimintamme kytkeytyy aina myös luottamushenkilökuvaamme. Kaupunginhallitus ei tyytynyt vastaukseen vaan tuo asian nyt valtuustolle keskusteluun. Me voimme kaikki yhdessä vaikuttaa siihen millaisen kuvan me annamme kaupunkilaisille ihmisarvon kunnioittamisesta ja luottamushenkilöiden uskottavuudesta.

Kaupunginvaltuutettu Matti Ylitalon suhtautuminen selvityksen antamiseen on johtanut tähän tilanteeseen. Useat luottamushenkilöt ovat nostaneet keskusteluun toiminnan synnyttämän epäluottamuksen. Valtuustoryhmien puheenjohtajisto on selvittänyt miten asian kanssa on mahdollista edetä. Viikko sitten maanantaina puheenjohtajakokouksessa jatkoimme valtuustoaloitteen valmistelua ja kävimme arvokeskustelua luottamushenkilölle soveltuvasta käytöksestä. Matti Ylitalo osallistui ensimmäistä kertaa puheenjohtajiston kokoukseen. Aikaisemmin hänellä ei ole ollut kiinnostusta osallistua poliittisiin kokouksiin, jossa valmistellaan yhteisiä asioita kaupunkilaisten parhaaksi. Viimekertaisen kokouksen kulusta voinen todeta, ettei se suinkaan vahvistanut käsitystäni siitä, että Matti Ylitalo olisi ymmärtänyt miksi epäluottamus hänen toimiinsa on syntynyt. Kokouksen aikainen aggressiivinen käyttäytyminen ja kokouksessa tehdyn kollektiivisen sopimuksen rikkominen valtuustoaloitteen julkaisemattomuudesta eivät valitettavasti lisänneet luottamusta häneen. Valtuustoryhmien puheenjohtajakokoukseen osallistuneita rinnastetaan Matti Ylitalon julkisilla kotisivuilla Hitleriin ja hänen johtamiinsa ihmisvainoihin. Jokainen meistä voi arvioida asiaa tykönään historiaa tuntien, mutta tällainen toiminta ei käsittääkseni voi vahvistaa luottamusta eikä ylöjärveläisten politiikkojen julkisuuskuvaa.

Valtuusto tulee arvioimaan kokonaistilannetta valtuustoaloitteen kautta."

Tarkemman selvitykseni puheenvuorostani tulen antamaan kaupunginhallituksen pyynnöstä. Sanan vapaus ja totuudessa pysyminen ovat perusperiaatteitani, joilla ei pyritä vahingoittamaan ketään. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Valtuustopuhe, luottamus, uskottavuus, mielipide, luottamushenkilön toiminta

Talousarviopuheenvuoro valtuustossa 9.11.2015

Torstai 12.11.2015 - Katja Luojus

Arvoisa valtuustonpuheenjohtaja,

 

Hyvät valtuutetut, viranhaltijat ja hyvät läsnäolijat

Me kaikki olemme tietoisia Ylöjärven kaupungin edelleen haastavasta taloustilanteesta. Kaupunginhallitus on antanut talousarvioesityksen, jonka tarkastelu tapahtuu tänään ja päätökset syntyvät tässä kokouksessa. Vaikka erilaisia käsityksiä aikataulusta kaupungilla on liikkunut, teemalla ”Se on jo päätetty”. Kaupunginhallitus on tehnyt kaupunkistrategian mukaista työtä pitkäjänteisellä talouden seurannalla ja systemaattisella valmistelutyöllä yhdessä virkamiesten ja hallintokuntien kanssa. Tänä vuonna hallituksen talousarvion valmistelutyöhön osallistettiin myös valtuustoryhmien puheenjohtajat. Perustelin tätä valintaa sillä, että valmistelutyöhön saatiin mukaan laajat poliittiset hartiat ja puheenjohtajistolla oli mahdollisuus vaikuttaa valmisteluprosessiin jo sen käynnistymisvaiheessa. Käytetystä työmuodosta saadun palautteen perusteella vastaavaa toimintatapaa tullaan jatkamaan tämän valtuustokautemme aikana.

Hallituksen tekemä talousarvioesitys sisältää rakenteellisia muutoksia kaupunkimme palveluverkkoon. Olen tässä salissa, tällä valtuustokaudella, jopa tänäänkin, kuullut useita puheenvuoroja ja jopa vaatimuksia toiminnan tehostamisesta, palveluiden kehittämisestä ja palvelurakenteen hiomisesta kustannusten karsimiseksi. Valtuutetut tästä joukosta ovat esittäneet hyvin ponnekkaita, tämän suuntaisia puheenvuoroja ja päätösesityksiä. Nyt näitä esityksiä on tuotettu virkamiesvalmistelun kautta päätettäväksemme eli olemme saaneet sitä mitä olemme tilanneet.

Tämä talousarvioesitys sisältää ainakin kaksi palvelurakenteeseen ja toiminnan hiomiseen liittyvää päätösesitystä, jotka ovat herättäneet paljon keskustelua sekä meidän päättäjien että kaupunkilaisten joukoissa. Poikeluksen päiväkodin lakkauttamista ja Zopperon nuorisotilan sulkemista koskevat päätökset ovat vaikeita ja herättävät monenlaisten kysymysten lisäksi tunteita. Päiväkodin käyttäjät ja alueen asukkaat ovat ottaneet yhteyttä eri tavoin ja pyrkineet vaikuttamaan päätösten syntymiseen, mikä on erittäin hienoa aktiivisuutta ja mallikasta toimintaa kaupunkilaisiltamme. Ymmärrettävää on, että tutuista ja turvallisista rakenteista, kuten päivähoitopaikasta tai nuorisotilasta luopuminen ovat vaikeita ja haasteellisia päätöksiä. Hallituksessa näistä päätöksistä äänestettiin ja näin varmasti toimimme tänäänkin. Tästä huolimatta puolustan hallitukseni tekemää esitystä, sillä näillä päätöksillä toimintaa voidaan uudelleen suunnata ja henkilöstön osaaminen saadaan suunnattua suuremmalle asiakaskunnalle. Pienien yksiköiden ylläpitäminen on toiminnallisesti erittäin haavoittuvaa, epäkäytännöllistä ja koko kaupungin palvelutoimintaa ajatellen epäoikeudenmukaista. Jätän tässä kohtaa perusteluni näin vähäiselle, jotta vielä illan aikana saamme värikkään ajatustemme vaihtoon kiitävän poliittisen keskustelun aikaiseksi. Tämähän on vasta alkuveryttelyä!

Arvoisa valtuustonpuheenjohtaja, lähes kaikkien valtuustoryhmien puheenjohtajat allekirjoittivat tänään valtuuston toimintaohjeen, jossa on ilmaistu tahto kaupunkistrategian mukaiseen toimintaan. Tärkein tehtävämme on tasapainoinen talous ja kaupungin velkaantumisen pysäyttäminen. Lipsumiset talousarvioesityksestämme vaikeuttaa vuodelle 2017 asetettua tavoitetta velkamäärän kasvun pysäyttämisestä. Viime vuosien talousarviokäsittelyissä on nähty sitä, että viime metreillä on tehty tuloslisäysten osalta täysin katteettomia esityksiä. Näistä tulee ottaa opiksi ja unohtaa turha haihattelu tontinmyyntien räjähdysmäisestä kasvusta tai verotulojen lisääntymisestä ämpärikaupalla. Me valtuutetut olemme etuoikeutetussa asemassa tekemässä päätöksiä ja jalkauttamassa Ylöjärven strategisian mukaisia linjauksia. Idealisti saa olla, mutta realismista ei politiikassakaan ole haittaa.      

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Talousarvio, talouden tasapainottaminen, valtuusto

Kokemuksia seutuyhteistyöstä ja näkemyksiä tulevaisuuden yhteistyöhön Tampereen kaupunkiseudulla

Tiistai 3.11.2015 - Katja Luojus

Puheeni Tampereen kaupunkiseudun Seutufoorumissa Tampere-talossa 3.11.2015

Hyvät kollegat, arvoisat seutufoorumilaiset, Hyvät naiset ja herrat,

Reilu kymmenen vuotta sitten seutuyhteistyötä lähdettiin kehittämään voimakkaasti. Ennen Tampereen seudun kuntayhtymän perustamista päättäjien kuntafoorumissa yhteistyön laatua ja menetelmiä arvioitiin kouluarvosanoin tasolle seitsemän eli tyydyttäväksi. Seutuyhteistyötä kuvattiin epäluottamukselliseksi ja yhteistyöfoorumeita liian vähäisiksi. Tuon jälkeen käärittiin selkeästi hihat ja aloitettiin seutuyhteistyön perusrakentaminen.

Yhteistyö vaatii kehittyäkseen aikaa, yhteistä toimintaa ja myös rohkeutta uskaltautua yhteistyöhön. Yhteistyö edellyttää luottamuksen rakentamista, sen tietoista rakennuttamista ja ylläpitämistä yhteisesti sovittujen pelisääntöjen ja linjausten mukaisesti. Luottamuksen perustana ovat luonnollisesti yhteiset perusarvot, yhteinen strategia ja visio tulevasta. Luonnollisesti nämä eivät ole täysin ristiriidattomia ja eivätkä aina yhdensuuntaisia, kuten olemme viime aikoina havainneet, mutta näkemys yhteisestä seudullisesta hyvästä usein jalostuu ja kirkastuu yhteisen matkan varrella. Keskustelu, ajan ottaminen ja uudelleen keskustelu ja erilaisten vaihtoehtojen hapettaminen yhdessä usein auttavat.

Minun arvioni mukaan tällä kaupunkiseudulla on yhteistyö juuri näin rakentunutta. Nykyisen seutuyhteistyön yhtenä merkittävänä selittävänä tekijänä on Rauno Saaren johdolla toteutettu selvitystyö seutukaupungin luomisesta. Seudun koko luottamushenkilöjoukko, erityisesti valtuustojen ja hallitusten edustajat saivat, tai toisten kokemusten perusteella joutuivat, työskentelemään määrätietoisella ja tavoitteellisella otteella vapaaehtoisen selvitystyön onnistumiseksi. Vapaaehtoinen seutuselvitys onnistui hyvin ja lopputulos oli rikas. Työote oli osallistava, vaikkakin ajoittain kriittinen ja epäilevä, mikä on ymmärrettävä peruspolitikon ja peruspäättäjän lähtökohta valmisteltaviin asioihin.  Lähihistoriaamme tuntien ja muistaen seutukaupungin toimeenpano jäi odottamaan maamme hallituksen sote-ratkaisuja ja muita keskeisiä hallituksen uudistamislinjauksia. Kehyskuntien yhteiset ponnistelut vaikuttamalla erityisesti sote- rahoitusmallien ja sote- alueiden päätöksentekoon tuotti selkeitä tuloksia. Mikä on parempi mittari seutuyhteistyön onnistumiselle kuin konkreettiset, yhteiset teot?! Näillä perusteilla ja esimerkeillä uskallan korottaa yli kymmenen vuotta vanhaa kouluarvosanaa jopa hyvään. Selkeitä määrällisiä kriteereitä arvioinnille ei ole annettu, joten intuitioni ja kokemukseni perusteella arvioin seutuyhteistyön ainakin kahdeksikon arvoiseksi.

Arvosanaa voi korottaa myös sillä perusteella, että kokemukset sanelupolitiikan käytöstä ovat selkeästi vähentyneet ja seudulla toteutetaan aidosti osallistavaa yhteistyötä asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa. Seutuyhteistyön monikerroksellisuus on kuitenkin haastavaa ja ajoittain turhauttavaa. Ylöjärvellä kaupunginhallitus on hyvin tietoinen seutuhallituksessa käsiteltävistä asioista, sillä meille on muodostunut tämän hallituskauden aikana tavaksi tiedottaa valmisteltavista ja päätettävistä seutuasioista avoimesti. Hallitukselle kerrotaan sekä kuntajohtajien kokouksessa että seutuhallituksessa käsitellyistä asioista. Edelleen on työllistävää ja haastavaa seurata sekä seutuhallituksen että maakuntahallituksen risteileviä, uskallan väittää jopa epäloogista ja ristiriitaista valmistelua ja päätöskiemuroita. Tästä lienee hyvänä esimerkkinä valmisteilla oleva maakuntakaava ja olemassa oleva seudullinen rakennesuunnitelma. Onko meillä oikeasti ja edelleen resursseja näin hyvin, että voimme lähes samoja asioita, lähes samasta näkökulmasta, lähes samaan aikaan valmistellaan eri foorumeilla.  

Kokemukseni perusteella seutuyhteistyönä tapahtuvat asiat ovat varmasti hyvin seudun hallitusjäsenten tiedossa ja hallussakin, mutta valtuustojen päättäjät ovat erilaisessa asemassa. Tiedon avointa jakamista on tuntuvasti lisätty aina valtuustolle asti, mutta monien päättäjien henkilökohtaiset resurssit ja intressitkin vaikuttavat asioiden perehtymisen asteeseen. Yhteistyössä ja yhteistyönfoorumeissa on aina kehittämisen varaa, mutta osallistamisellakin on selkeä saturaatiopiste minkä ylittäminen ei tuota lisäarvoa asioiden valmisteluun ja päätöksentekoon. Tarkoitan tällä sitä, että kaikki eivät voi aina osallistua päätöksenteon valmisteluun seutuasioissakaan eikä se johda kuitenkaan demokraattisen päätöksenteon polkemiseen.

Tulevat itsehallintoalueet tuovat uudelleen suuntautumisen vaihetta myös seutuyhteistyöhön. Se asettaa omat haasteensa elinvoimaiselle seutuyhteistyölle. Uhkakuvat päätösvallan murenemisesta saattavat olla aiheellisia, mutta uskallan väittää asioiden selkeytymisen kautta, että päätöksenteon asteiden kirkastuvan ja selkeytyvän. Odottavan aika tuntuu pitkältä, useat uudistukset seisovat ja odottavat, tässä hetkessä. Seudullisten suurien yhteistyöhankkeiden on kuljettava eteenpäin elinvoivoimaisuuden synnyttämiseksi ja ylläpitämiseksi, joten saumatonta yhteistyötä ja sen rakentamista ei todellakaan ole vara unohtaa uudelleen asemoituvassa peruskunta – seutukunta – itsehallintoalue päätöksenteon portaissa.

Yhteistyön kehittämistä voisi tarkastella seuraavien kysymysten kautta:

 

Miten kuntajohtajien seudullisiin kokouksiin saadaan syötteitä yhä enemmän myös luottamushenkilöiltä?

Voisiko seudun toimialalautakuntien puheenjohtajayhteistyötä käynnistää?

Voisiko toimialalautakuntien seudullisia seminaareja ja yhteisiä koulutuksia käynnistää tuomaan uusia yhteistyötapoja kaupunkiseudulle?

Voiko isäntäkuntien lautakuntatyötä kehittää teemakokonaisuuksien ympärille, jäsenkuntien edustajien

 

Rehellisenroheen puheenvuoron jälkeen voin todeta, että lyhyen kaupunginhallituksen ja seutuyhteistyökokemukseni perusteella, kaikki mitä sanoin oli ehkä liian kaunistelematonta ja siksi niin totta.

 

Kiitos!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Seutuyhteistyö, kehyskunnat, vaikuttaminen, Tampere, seutuyhteistyö

Puhe Kansallisen veteraanipäivän juhlassa 27.4.2015 Ylöjärvellä

Tiistai 28.4.2015 - Katja Luojus

Pidin kirjoittamani puheen 27.4.2015 vietetyssä Kansallisessa veteraanijuhlassa Ylöjärven kaupungintalolla seuraavasti:

"Kunnioitetut sotiemme veteraanit ja kotirintaman vastuunkantajat, arvoisat kansallisen veteraanipäivän juhlavieraat

Tänään järjestettävä kansallinen veteraanipäivä on järjestyksessään 29. valtakunnallinen juhlapäivä. Juuri tänään tulee kuluneeksi 70 vuotta Lapin sodan päättymisestä.  Tuosta alkoi itsenäisyytensä säilyttäneen Suomen jälleen rakentamisen aika ja useita erittäin haastavia vuosia oli kansallamme edessä.  Kansallinen veteraani juhla on luonteeltaan puhtaasti rauhanomainen.  Tänä vuonna veteraanipäivän tunnuksena on ”Tämä maa ei koskaan sortua saa – eläköön Suomi!”  Tunnus antaa positiivisen näkökulman ja luo uskoa tulevaan tämän vuosikymmen haastavien ja vaikeiden asioiden kanssa, joita ympärillämme tapahtuu.

Minulla on suuri kunnia kaupunginhallituksen puheenjohtajana tuoda tähän tilaisuuteen Ylöjärven kaupungin tervehdys.  Astua teidän eteenne nuoremman sukupolven edustajana mieleni täynnä kiitollisuutta ja nöyryyttä asuessani itsenäisessä Suomessa, Ylöjärvellä. Nämä tunteet syntyvät siitä, että voin ainoastaan aavistaa ne pelot mihin teidät sodissa pakotettiin, ne tuskat mihin teidät tungettiin, ne voimat mitkä teistä nousi ja tilanteen synnyttämän sisun. Kiitollisuuteni on syvää tietoisuutta siitä, että teidän uhrauksillanne ja teidän ansiosta elämämme on niin paljon paremmin kuin ilman uhrauksianne. Olen saanut syntyä itsenäiseen Suomeen eläen turvassa keskittyen yhteiskuntamme, perheeni ja itseni kehittämiseen teidän ansiostanne. Kiitollisuus on myös tunne siitä, että sotien jälkeiset sukupolvet ovat saaneet niin paljon ja nyt on meidän aika tehdä osamme. Kiitollisuus pitää näkyä myös teoissamme, joihin meillä on velvollisuutemme ja se täyttää mielemme sekä sydämemme erityisesti tänään.

 Hyvät kuulijat

Ylöjärven kaupungilla on tähän aikaan liittyvät omat haasteensa ja ongelmansa. Niiden vertaaminen sodan aikaisten haasteiden mittasuhteisiin olisi työnne vähättelyä ja siksi mainitsen vain muutaman vaatimattoman asian arjen haasteistamme. Ylöjärven kaupunki on sisukkaasti kääntänyt taloudellisen tilanteensa positiiviseksi sinnikkäällä ja tiukalla talouskurilla. Me olemme turvanneet kaupunkikuvan kehittymisen ja palveluiden pysyvyyden kuntalaisilla, vaikka taloustilanteemme on edelleen enemmänkin niukkuutta jakava kuin runsauttaan kiittävä. Arjessamme toistuu, valitettava koulu-uhkauksien sarja, jota ei ole pystytty ratkaisemaan huolimatta tiiviistä yhteistyöstä poliisin kanssa. Koulu-uhkailujen sarja johtaa sisäisen turvallisuuden heikkenemiseen ja pelko täyttää monen pikkukoululaisen, heidän perheensä ja koulun työntekijöiden päivät ja illat. Tämän pelon keskellä turvallisen ja oppivaisen koulupäivän rakentaminen on jopa mahdotonta. Tilanteessa on kohtuutonta erityisesti se, että yksi henkilö voi aiheuttaa niin paljon pelkoa, ahdistusta, epävarmuutta ja ennen kaikkea tilanteesta syntyvien erityisjärjestelyiden myötä lisätyötä. Viime Itsenäisyyspäivänä kansamme supersuosikiksi nousi sotaveteraani Hannes Hynönen, joka on todennut, että ”Tiukat tilanteet luovat vahvoja ihmisiä”, mutta tuskin Hannes Hynönen tarkoitti vääryydellä ja epöoikeudenmukaisuudella synnytettyjä tiukkoja tilanteita.

Arvoisat kuulijat

Sisu, yrittäminen ja usko hyvään kantavat pitkälle, on kyse taloudellisista haasteista tai vapauden puolustamisesta. Suomen Sotaveteraaniliiton tilastojen mukaan Ylöjärvellä asuu 15 sotainvalidia ja 76 rintamaveteraania. Meille on kunniatehtävä pitää huolta ja kantaa vastuumme sotiemme veteraanien hyvinvoinnista ja hyvästä elämänlaadusta aina viimeiseen iltahuutoon asti. Kiitos siitä, että olette kanssamme jakamassa tämän arvokkaan juhlan.

Yöjärven kaupungin puolesta toivotan teille mitä parhainta kevättä, elämän iloa ja auringon valoa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Veteraanit, juhla, puhe, Ylöjärvi

Olen valmiina sääntelyn purkutalkoisiin!

Sunnuntai 15.3.2015 - Katja Luojus

Vaaleihin on aikaa 34 aamua ja nykyinen eduskunta sai päätökseen sekavan istuntokautensa. Paljon parjattu eduskunta, toisinaan syyttä ja usein syystäkin, jätti merkittävän osan rakennepaketin uudistuksista päättämättä ja otti mittavan määrän lisää velkaa. Syynäkö on päättämättömyys vai ymmärtämättömyys?  Velkaa otettiin elvyttämisen viittaan verhoten ja silti olemme BKT:n osalta Euroopan neljänneksi surkein valtio. Taaksemme jää vain Kypros, Kroatia ja Italia, joten se siitä pohjosmaisesta hyvinvointivaltiosta kansantalouden silmälasein. Palaute menköön sinne minne kuuluukin!

Taaksepäin pitää katsoa, että ymmärtää nykyhetken, mutta suuntana on syytä pitää tulevaisuus ja ratkaisujen etsiminen, päätöksissä pysyminen ja toiminen. Se on lääke, jolla voidaan vielä välttää oliiviöljytty, lipsuva kreikkalainen tie.

Eilen vaalikentillä tämä farssiksi muodostunut päätöspolitiikka herätti paljon keskustelua. Äänestäjiä ärsyttää kansanedustajien selkärangattomuus, päättämättömyys ja irtaantuminen arjesta. Monilla oli aito halua vaihtaa koko päättäjäporukka. Tässäkö mahdollisuuteni? Kuuntelin, pohdin ja otin opiksi, miltä tämä näyttää äänestäjien ajatuksissa ja silmissä.

Ajankohtaiset keskusteluaiheet nousevat usein ihmisten omista kokemuksista, haasteista ja arjen kysymyksistä. Hämeenkyrön torilla ihmisiä puhutti terveyspalveluiden saatavuus, verotusratkaisut ja tuloverotuksen korkea taso, maaseudun asuttuna pitäminen ja suomalaisen yhteiskunnan korkea sääntelyn taso.  Suomi on luottamusyhteiskunta, mutta silti edellytämme korkeaa ohjailun tasoa. Joku ristiriita tässä on!

Ansiotuloja verotetaan liiaksi ja käteen jäävä osuus palkasta tulisi olla suurempi, sillä se lisää palkansaajien ostovoimaa ja eurojen kiertoa.  Siten se ruokkii koko yhteiskuntamme elinvoimaisuutta. Vaalikoneisinkin vastasin, että verotusastetta pitäisi keventää ja samalla tavalla oli helppo puhua eilen vaalikentilläkin.

Elinvoimaisuutta lisää myös turhan sääntelyn purkaminen. Aloittaisin kauppojen aukiolojen vapauttamisesta ja ammatinharjoittajien oikeudesta pitää putiikkinsa avoimena vapaasti. Kysynkin, miksi yrittäjä ei saa itse päättää milloin pitää liikkeensä ovat avoinna? Maanviljelijäkin saa aloittaa peltojensa kynnön ihan silloin kuin itse niin päättää eikä viikonloppu- tai yötöihin edellytetä viranhaltijoiden lupaa. Yhdenvertainen ammatinharjoittaminen ei ole tällä hetkellä mahdollista, mutta siihen on saatava aikaan muutos. Alkoholipolitiikka tulisi vapauttaa sääntelyn piiristä siten, että alle 15 % alkoholijuomat vapautetaan ruokakauppoihin. Olemme osa Eurooppa, joten sallitaan myös täällä sen mukainen vapaa valinta viinien ja mietojen alkoholijuomien osalta. Suomalaisten alkoholitottumuksia on seurattu ja tutkittu paljon, mutta en usko ”Jepen” juovan siksi, että viiniä saa ruokakaupasta, uskotko Sinä?      

Turha sääntely kahlitsee yksilön ajattelua. Se on vastuun siirtämistä viranomaisille ja rajoittaa kunkin omaa vastuuta itsestään, yhteisöstään ja yhteiskunnasta. Eletään ihmisiksi ilman sääntelyä!         

4 kommenttia . Avainsanat: Tuloverotuksen keventäminen, sääntelyn purkaminen, vapaampi alkoholipolitiikka, vastuu, vapaus

Sote-hallinnon mallintamisesta vaikuttavuus ja priorisointi keskusteluun

Tiistai 24.2.2015 - Katja Luojus

Odotin perustuslakivaliokunnan lausuntoa sote-järjestämislakiin yhtä innostuneena kuin lapsi lähestyvää joulua. Lausunto oli todellinen lahja, sillä toimimattomilla tavaroillakin on palautus- ja vaihto-oikeus. Käsissämme olleella lakiesityksellä olisi saavutettu vain monimutkaisia hallinnollisia rakenteita ja marginaalisia säästöjä, ongelmista puhumattakaan. Toisin kuin luvattiin, että uudistuksella saavutetaan yhdenvertainen ja tasapuolinen palveluiden saatavuus. Ja, katin kontit! Tarvitaan rakenteellisia ja toiminnallisia uudistuksia sosiaali- ja terveydenhuollon menojen leikkaamiseksi ja tasapainottamiseksi.

Painopisteen systemaattinen siirtäminen ennaltaehkäisevään perusterveydenhuoltoon ja varhaiseen puuttumiseen on välttämätöntä, mutta riittääkö sekään? Liika medikalisoituminen, kalliiden tutkimusmenetelmien käyttö ja erikoishoitoihon keskittyvät ratkaisumallit ovat johtaneet kustannusrakenteiden vinoutumiseen. Peruskunnilla ei ole rahaa panostaa perusterveydenhuoltoon, jossa saavutetaan tulokset jo ennen kuin syntyy tarvetta erikoishoitoihin. Tarvitaan työkalut vinouman siirtoon toiseen suuntaan. Yksi työkalu on selkeä priorisointi - mitä hoidetaan ja miten hoidetaan.

Lääkäriliiton terveyspoliittinen asiantuntija Lauri Vuorenkoski ei näe epäterveellisen elintapojen vaikuttavan hoidon priorisointiin tai kustannuspolitiikkaan Aamulehdessä 22.2.2015 julkaistussa jutussa. Aina menee edelle potilaan paras, subjektiivinen oikeus, eikä kokonaisuutta tarkastella yhteiskunnallisesti esimerkiksi talouden näkökulmasta. Palveluiden laatua tulisi mitata myös vaikuttavuuden, tehokkuuden turvallisuuden ja oikea-aikaisuuden näkökulmista taloudellisuuden lisäksi.

STM:n palveluvalikoimaneuvosto perustettiin kesällä 2014 ja sillä on kolme vuotta aikaa mm. laatia suosituksia hoidon porrastuksiin. Suomi tarvitsee selkeitä priorisointilistauksia hoidon tarpeen arviointiin ja toteutukseen. Pitääkö yhteiskunnan maksaa alkoholisoituneen asiakkaan toistuvat kalliit haimatulehdushoidot? Pitääkö asettaa erilaisia varaosia eli proteeseja hyvin ikääntyneille? Pitääkö ikänsä tupakoineen saada viimeisimmät hoidot sairastuttuaan keuhkosyöpään? Riittääkö hyvä kivunhoito ja inhimillinen loppu - loppu tulee kuitenkin?!

 

Seurataan sote-valmistelua tiimalasin hiekan valuessa eduskuntatyölle. Nliuokset.jpgäyttää lakiesitys typistyneen tahdonilmaisuksi. Parempi hyvä tahto kuin huono laki.

2 kommenttia . Avainsanat: Sote, hoidon priorisointi, kuka maksaa?, hoidon tarve

Valssaten kohti vaaleja

Maanantai 2.2.2015 - Katja Luojus

valssit_30.1.15.jpgvalssit_30.01.15.jpgMusiikki ja liike on kulkenut mukanani lapsuusajan harrastuksista lähtien. Erilaiset tanssi- ja balettikoulut tulivat tutuiksi ja joukkuevoimistelua harrastin aina lukioaikani loppuun asti. Suomalaiseen perusluonteeseeni on tarttunut, nuoruusvuosien jälkeen keski-ikään siirryttyä, rakkaus lavatansseihin ja nostalgiseen tanssimusiikkiin. Mikä voittaa perinteisen tangomusiikin, ei mikään!

Intohimo kehittää itseään tanssiliikunnan avulla on tuottanut tulosta. Kyky oppia uusia liikesarjoja, uskallus heittäytyä miehen vietäväksi ja rohkeus ilmaista itseään kehonliikkeillä musiikin mukaisesti tukee samoja taitoja, joita polittisten asioiden hoitamisessa ja vaikuttamisessa tarvitaan. Poliittisissa verkoistoissa tanssitaan ikään kuin letkajenkkaa, jossa liikutaan eteen- ja taaksepäin. Jalkojen sivuheitot kuvastaa yhteiskunnallisten asioiden laajuttaa ja tarkastelutarvetta laajemmasta näkökulmasta kuin etenemissuunta. Politiikassa on selkeä tavoite kulkea vain eteenpäin, mutta todellisuus on luottamushenkilötoiminnassa osoitautunut toiseksi. Puhumattakaan valtakunnan politiikan tasosta näinä päivinä. Joskus pakitetaankin. Tanssiletkassa liikkuminen ja samoin poliittisissa verkostoissa työskentely olisi sujuvampaa, kun kaikki kulkisi yhtä jalkaa, saman musiikin tahtiin. Uskallan väittää sen olevan tanssilavalla helpompaa kuin päättäjien tanssiletkassa, vain kokemusteni kautta.

Järjestimme vaalitiimini ja talkoojoukon kanssa vaalivalssit ja kampanjatangot pari päivää sitten. Osallistujat kiittelivät tilaisuutta vuolain sanoin: erilainen, innostava ja viihdyttävä tapa kampanjoida. Poliittinen pönötys jäi vähemmälle, mutta mahdollisuus kontaktoida ja verkostoitua päättäjän kanssa joko tanssien tai keskustellen lattian reunalla oli mahdollista osallistujille. Jalkatyötä sekin, kuten vaalityö yleisesti. Haljasnahkaiset pohjat kuluvat tanssiparketilla ja samaan tahtiin korot vaalikentillä. Koroista on vaikea luopua jalkatöissäkään samaan tapaan kuin tiikerin raidoistaan.

Politiikan konservatiivinen laita arvostelee kovin sanoin ulkoisen olemukseen perustuen nykypoliitikkojen ja ministereiden uskottavuutta ja osaamista. Vaalivalsseissa ei kukaan kyseenalaistanut osaamistani tanssikenkieni tai tyllimekkoni vuoksi. Pitäisikö muuttaa tyyliä valssista marssiksi, jottei askel vaikuta liian kepeätä ja huolettomalta näinä vaikeina aikoina? Pitääkö painaa eteenpäin tasapohjaisilla läskipohjilla viimeiset 76 päivää ennen vaaleja, jotta hukkuu tasaiseen ehdokasjoukkoon? Uskooko äänestäjät, että positiivisen hymyn takana on avoin, mutta määrätietoisen rohkea päättäjä?

Itsekriittiset kysymykset ovat aina paikallaan. Voin antaa yhden vaalilupauksen: en muuta tapojani vaalien vuoksi vaan valssaan kohti eduskuntaa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: eduskuntavaalit, vaalityö, tanssi, valssi, arvostelu

Katjasta sanottua

Keskiviikko 28.1.2015 klo 21:08 - Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa

"Politiikassa tarvitaan sellaisiakin ihmisiä, jotka ovat nähneet läheltä elämän todellisen mittakaavan. Jos tällainen henkilö vielä tuntee yhteiskunnan kannalta keskeisen tärkeän alan hallinto-ongelmat ja kehittämisen tarpeet, hän on todella tarpeen. Katja Luojus on tällainen tekijä."

katjakoskarissa2_.jpg

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Katja, mielipide

Katjasta sanottua

Keskiviikko 28.1.2015 - Juho Ojares

"Nyt vallitseva SOTE-uudistus kaipaa Katjan osaamista. Katjalla on erinomaiset neuvottelutaidot ja hän ymmärtää ihmistä, sillä hän on lämmin ja helposti lähestyttävä ihminen."

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Katja, mielipide

Katjasta sanottua

Keskiviikko 28.1.2015 - Seutujohtaja Päivi Nurminen

" Olen tutustunut Katjaan seudun elinvoimaselvityksen yhteydessä. Katja on helposti lähestyttävä sekä rohkea puuttumaan ja kertomaan mielipiteensä hankalassakin tilanteessa. Kantjan työskentelyssä näkyy ratkaisuhakuisuus. Hyvä paketti kansanedustajan ominaisuuksia."

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Katja, mielipide

Katjasta sanottua

Keskiviikko 28.1.2015 - Apulaisosastonhoitaja Sari Kaunisto

"Katja on sellainen 155-senttinen tarmonpesä, jolla on maratoonarin kestävyys. Hän löytää nopeasti oleellisen niin tekstistä kuin puheestakin. Järki ja sydän samassa paketissa."

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Katja, mielipide

Katjasta sanottua

Keskiviikko 28.1.2015 - Elina Mattila

"Lempeän määrätietoinen tahtonainen. Avarakatseinen ja aidon kiinnostunut yhteisten asioiden hoitamisesta ja haluaa saada muutoksia aikaan."

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Katja, mielipide

Vanhemmat kirjoitukset »