Luottamushenkilö on motivoitunut verkostovaikuttaja

Keskiviikko 25.1.2017 - Katja Luojus

Kuntavaalit lähestyvät ja kaikki puolueet etsivät riveihinsä toiminnasta kiinnostuneita henkilöitä. Emeritus kaupunginjohtaja, kunnallisneuvos Pentti Sivunen toi Ylöjärven Uutisissa aiemmin esille tulevaisuuden kuntamuutoksien edellyttämät muutosmyönteiset ehdokkaat. Kehotan Sinua kysymään itseltäsi ja pohtimaan, oletko kiinnostunut vaikuttamaan kotikaupunkisi asioihin päätöksenteon tasolla ja oletko valmis tekemään muutoksiin johtavia päätöksiä. Pari valtuustokauttani on antanut näköalapaikan tarkastella luottamushenkilötoimintaa. Tällä kokemuksella keräsin muutaman tekijän, joita jokainen lukija voi pohtia oman ehdokkaansa kohdalla, ovatko nämä asiat toteutuneet valtuustotyöskentelyssä tai ehdokkaaksi pyrkivä voi puolestaan pohtia, onko minusta kuntapäättäjäksi.   

Motivaatio

Luottamushenkilölle on ehdottoman tärkeää sisäinen motivaatio toimia kaupunkilaisten edustajana. Pelkkä ”päättäjän”- titteli ei kanna neljävuotista valtuustokautta, koska motivaatiota koitellaan useilla ulkoisilla tekijöillä ja omaa ajankäyttöä ohjaa yhteisten asioiden hoitaminen. Työikäisiä, ruuhkavuosiaan eläviä aikuisia tämä haastavaa, mutta hyvällä organisoinnilla kokoukset mahtuvat kalenteriin lähes jokaiselle. Motivaatiota tukee luonnollisesti positiivinen kuntalaispalaute kuten talvikauden hiihtoladusta tulleet palautteet tai Moision koulun monikäyttöinen kenttä, jonka nuoriso on myönteisessä mielessä vallannut omakseen. Päättäjän sisäinen motivaatio tukee pitkäjänteistä ja sitoutunutta toimintaa, mitä päätöksenteossa erityisesti tarvitaan. Päätökset syntyvät monen valmisteluportaan kautta, mikä edellyttää asioihin paneutumista ja perehtymistä. Valmisteluvaiheessa tarvitaan monipuolisia ja moniäänisiä näkemyksiä, sillä se on varsinainen vaikuttamisen vaihe päätösten synnyssä. Toisinaan olen nähnyt niitä päättäjiä, jotka marssivat kokoukseen ja avaavat esityslistan ensimmäistä kertaa kokouksessa tai keskittyvät kyselemään esityslistassa selkeästi mainittuja asioita. Mitä tuo kertonee perehtyneisyydestä tai motivaatiosta?

Kyky tehdä päätöksiä

Tarvitseeko tietää ja osata ottaa kantaa kaikkiin kaupungin asioihin? Kaikkia asioita ei toki tarvitse kenenkään hallita vaan tällöin oman valtuustoryhmän jäsenet voivat perehdyttää, ohjata ja jakaa tietoa päätettävistä asioista esimerkiksi ajallisesti pitkissä valmisteluprosesseista tai oman asiantuntemuksen ulkopuolelta. Ensisijaisen tärkeää luottamushenkilön on syventyä oman lautakuntansa palvelukenttään ja alueen kehittämistarpeisiin, jotta hän voi toimia lautakunnan asioiden asiantuntijana omassa valtuustoryhmässään ja valtuustossa. Motivaatio, sitoutuminen ja perehtyminen tukevat asioiden hallintaa ja se puolestaan lisää kykyä tehdä päätöksiä. Oman näkökulman esiintuominen ja argumentointi ovat tärkeitä, sillä ”tuppisuisena” harvoin saa mitään aikaiseksi. Perustelujen soisi perustuvan tosiasioihin eikä tunnesävytteiseen ”minusta tuntuu, että” – keskusteluun. Toisinaan kuulee, ettei uskalleta päättää, koska kaikkia valmisteluvaiheita ei tiedetä pilkulleen. Tällöin auttaa ennakoiva keskustelu viranhaltijoiden ja toisten päättäjien kanssa, jotta päästään etenemään päätettävässä asiassa. Valtakunnan politiikan teesit ja ohjelmat ohjaavat poliittista keskustelua myös kuntakentässä, mutta poliittiset agendat tulee aina suhteuttaa paikallisiin olosuhteisiin, palvelutarpeeseen ja kuntaprofiiliin. Kuntakenttä on aika huono oppositiopolitiikan kaikukentäksi. Paikallista päätöksentekoa ohjaavat kaupungin oma talousarvio, palveluohjelma, kaavoitussuunnitelmat ja kaupunkistrategia, mainitakseni osan päätöksiä viitoittamista asiakirjoista. Politiikka on yhteisten asioiden hoitamista demokratian periaatteella, mikä tarkoittaa myös sitä, että luottamushenkilö sitoutuu edesauttamaan syntyneen päätöksen toteuttamista sekä käyttöönottoa ja siten kunnioittaa yhteisesti syntynyttä päätöstä. Harvoin päätös kaikkia miellyttää, mutta sen argumentoinnin toivoisi perustuvan tosiasioihin. Toisinaan jää kytemään päättäjille halua muuttaa syntynyttä päätöstä kuten viimeksi talousarvioon liittyneet rakenteelliset muutokset oppilasryhmien koon osalta. Tällöin pitäisi etsiä uusia argumentteja sekä realistisia ja toimivia ratkaisumalleja asian tarkasteluun, sillä epärealistiset esitykset eivät käytännössä johda pitkälle. Muutosmyönteisyys ja rohkeus katsoa eteenpäin ovat seuraavalla valtuustokaudella välttämättömiä luottamushenkilön ominaisuuksia. Hallintorakenteen ja maakuntauudistuksen myötä kuntakenttä tulee muuttumaan, joten vanhoista rakenteista kiinnipitäminen, oman poliittisen asemansa varmistelu ja toimintatapojen luutuneiden käytäntöjen säilyttäminen eivät saa olla esteenä muutokselle. Nyt tarvitaan luottamushenkilöiltä uusia ideoita kuntaorganisaation, palvelukulttuurin ja kuntapalveluiden toimintamallien kehittämiseksi sekä rohkeutta viedä uudistukset maaliin asti.

Verkostovaikuttaja 24/7

Luottamushenkilö on verkostovaikuttaja. Tärkein verkosto on kaupunkilaiset, joiden valtuuttamana päättäjä käyttäjää saamaansa luottamusta hoitaessaan luottamustehtäviään. Palautteen perusteella helposti lähestyttävä, luotettava ja osaava sekä ”tuttu” henkilö ovat usein kriteereitä, joiden perusteella äänestäjä tekee äänestyspäätöksensä. Valittu luottamushenkilö on luottamushenkilö 24/7 edustaessaan kaupunkilaisia ja Ylöjärven kaupunkia. Äänestäjille annetut lupaukset muistetaan pitkään ja kokemattomat luottamushenkilöt saattavat sortua lupaamaan mahdottomia ajattelematta kaupunkikokonaisuutta. ”Minä muutan kaiken”- asenne kertoo epärealistisista käsityksistä omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa ja kokonaisuuksien hallintaan, sillä yksin ei kukaan muuta koko koneistoa tai kaupungin palveluverkkoa. Politiikka on yhdessä tekemistä!   

Valtuustoryhmä on valtuutetulle tärkeä tukiverkko ja vaikuttamisen areena. Yhteistyö poliittisten ryhmien kanssa on yhteispeliä ja mielipiteitä kunnioittavaa avointa väittelyä erimielisinäkin. Toki politiikkaan kuuluu kyseenalaistaminen ja saivartelukin, sillä se tuo lisämaustetta keskusteluilmapiiriin. Jokainen päättäjä vastaa omista viesteistään, jolloin pitäisi tunnistaa luottamustehtävään kuuluva asianmukainen, hyvätapainen ja luottamustaherättävä viestintätapa. Sosiaalinen media antaa tänä päivänä avoimen ja näkyvän keskustelukanavan, jolla on hyvien puolien lisäksi vaaranpaikat. Some-ryhmät antavat paikan mielipiteiden jakamiselle, mutta kerran kirjoitettua epäasiallista kommenttia on turha selitellä tai yrittää pyyhkiä pois. Jälki on ikuinen vaikuttaen luottamukseen ja uskottavuuteen. Verkostovaikuttajan yhteistyöverkostot ovat moninaisia, sillä niihin kuuluvat edellä mainittujen lisäksi valmistelevat viranhaltijat, esittelijät sekä seudulliset päättäjäverkostot. Tuskin ihan kaikkia muistin mainita, toivottavasti keskeisimmät.

Suomalaisten luottamus poliittiseen järjestelmään on toiseksi korkeinta Euroopassa. Tätä pidetään yllä motivoituneiden, sitoutuneiden, asioihin perehtyneiden, rohkeisiin muutoksiin ja päätöskykyisten verkostovaikuttajien avulla. Jos tunnistat itsesi – lähde mukaan kuntavaaleihin ja testaa luottamuksesi ylöjärveläisten avulla!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Luottamushenkilö, motivaatio, kyky tehdä päätöksiä, kuntavaalit

Totuus vai kiusallinen totuus

Sunnuntai 14.2.2016 - Katja Luojus

Viestintä on vaikea laji, sillä se on vähintään kahden kauppaa. Viestin lähettäjä haluaa välittää sen sanoman, jota pitää tärkeänä. Puolestaan vastaanottaja poimii sieltä sen minkä haluaa kuulla, mitä itse pitää tärkeänä ja vielä oman orientaationsa kautta. Vastaanottajajoukon kasvaessa tulkintoja syntyy yhtä monta kuin on kuulijaa viestinnän sävyjä ja sanoja myöten. Niin yksinkertainen asia, mutta käytännössä on osoittautunut suunnattoman vaikeaksi. Tosiasioiden kuuleminen voi olla helppoa, vaikeaa tai jopa kiusallista. Totuus on sellainen millaiseksi sen itse rakennamme, ainakin toisissa asioissa.

Totuudesta puhumisesta olen viime päivinä päässyt otsikoihin Aamulehteä (12.2.2016) myöten. Yleisön pyynnöstä julkaisen kaupunginvaltuustossa pitämäni puheenvuoron 1.2.2016. 

"Ylöjärven kaupunginhallitus ja -valtuusto ovat ainutlaatuisen asian äärellä. Me joudumme vakavasti pohtimaan kuntalain velvoittamana luottamushenkilölle sopivaa toimintaa ja arvokkuutta, mikä on aiheuttanut luottamushenkilötoiminnan uskottavuuden ja luottamuksen horjumista. Asia on erittäin epämiellyttävä, jopa kiusallinen, mutta merkitykseltään sellainen, ettei asiaa voi lakaista maton alle. Arvo on myös puheeksi ottamisella ja rohkeudella käsitellä vaikeita asioita, kun uskalluksen kynnys on ylitetty. Kaikessa rohkeudessamme säilyköön keskinäinen kunnioitus ja arvostus, yhteistyömme jatkuu keskustelujenkin jälkeen. 

Kaupunginvaltuutettu Matti Ylitalo on ottanut kantaa turvapaikanhakijoihin ja erilaisiin suhtautumistapoihin kansainvaellusta kohtaan. Meillä jokaisella saa olla erilaisia mielipiteitä, mutta se, miten mielipiteensä pukee sanoiksi, on tässä asiayhteydessä merkittävin asia.  Tässä valtuuston pykälässä 4 ei arvioida sananvapautta vaan luottamushenkilön toimintaa. Ylitalo kirjoitti julkisesti ja luottamushenkilön toimintaan sopimattomalla tavalla sosiaalisessa mediassa. Oheinen teksti on suora lainaus Ylitalon tekstistä: "Ajaisin sekä suvakkien, että matujen päälle. Mutta kummastakin saa saman, kuin ihmisestä. Raiskaajaterroristeille ja suvakeille olis paras luoti kalloon, tai hukuttaminen."

Tämä on synnyttänyt ylöjärveläisissä epävarmuutta ja epäselvyyttä, onko tällaiset kannanotot luottamushenkilölle sopivaa ja edistääkö se kunnan sekä sen asukkaiden parasta, kuten kuntalaissa edellytetään. Useammat kaupunginhallituksen jäsenet saivat yhteydenottoja kaupunkilaisilta, jotka esittivät huolensa näistä ihmishenkiä riistävistä toimintatavoista tuntien pelkoa ja uhkailua. Asian selvittely lähti siis useiden kaupunkilaisten yhteydenottojen pohjalta. Tällöin valtuustoryhmien puheenjohtajat ja hallitus katsoivat, että asiaa on selvitettävä luottamushenkilön roolin ja toimintatavan näkökulmista kuntalain mukaisesti. Haluan korostaa, että tämä ei suinkaan ole hallituksen sisäinen asia vaan noussut äänestäjiemme keskuudesta, joille olemme velvollisia toimimaan saamamme luottamuksen mukaisesti yrittäen palauttaa osaltamme luottamushenkilöiden uskottavuutta ja luottamusta. 

Luottamushenkilön menettelytapojen arviointi on ensisijaisesti kaupunginhallituksen tehtävä. Hallituksessa päädyttiin yksimielisesti selvityksen pyytämiseen Matti Ylitalolta, jota hän ei kuitenkaan toimittanut. Mediassa on tuotu esille, että hallitus rikkoi toimivaltuuksiaan esitettyään selvityspyynnön, mutta lainkirjainta tässä on kaiken aikaa noudatettu hyvin tarkasti. Matti Ylitalo totesi lyhyesti sähköpostilla, ettei hänen tarvitse selvitystä antaa toiminnan liittyessä vapaa-aikaan. Olemme äänestäjien valitsemia luottamushenkilöitä edustaen kaupunkilaisia valtuustokauden ajan 24/7 tilanteessa kuin tilanteessa. Mielestäni luottamushenkilörooli ei rajoitu vain toimielinten kokouksiin vaan kulkee mukanamme arjen erilaissa tilanteissa ja tästä syystä toimintamme kytkeytyy aina myös luottamushenkilökuvaamme. Kaupunginhallitus ei tyytynyt vastaukseen vaan tuo asian nyt valtuustolle keskusteluun. Me voimme kaikki yhdessä vaikuttaa siihen millaisen kuvan me annamme kaupunkilaisille ihmisarvon kunnioittamisesta ja luottamushenkilöiden uskottavuudesta.

Kaupunginvaltuutettu Matti Ylitalon suhtautuminen selvityksen antamiseen on johtanut tähän tilanteeseen. Useat luottamushenkilöt ovat nostaneet keskusteluun toiminnan synnyttämän epäluottamuksen. Valtuustoryhmien puheenjohtajisto on selvittänyt miten asian kanssa on mahdollista edetä. Viikko sitten maanantaina puheenjohtajakokouksessa jatkoimme valtuustoaloitteen valmistelua ja kävimme arvokeskustelua luottamushenkilölle soveltuvasta käytöksestä. Matti Ylitalo osallistui ensimmäistä kertaa puheenjohtajiston kokoukseen. Aikaisemmin hänellä ei ole ollut kiinnostusta osallistua poliittisiin kokouksiin, jossa valmistellaan yhteisiä asioita kaupunkilaisten parhaaksi. Viimekertaisen kokouksen kulusta voinen todeta, ettei se suinkaan vahvistanut käsitystäni siitä, että Matti Ylitalo olisi ymmärtänyt miksi epäluottamus hänen toimiinsa on syntynyt. Kokouksen aikainen aggressiivinen käyttäytyminen ja kokouksessa tehdyn kollektiivisen sopimuksen rikkominen valtuustoaloitteen julkaisemattomuudesta eivät valitettavasti lisänneet luottamusta häneen. Valtuustoryhmien puheenjohtajakokoukseen osallistuneita rinnastetaan Matti Ylitalon julkisilla kotisivuilla Hitleriin ja hänen johtamiinsa ihmisvainoihin. Jokainen meistä voi arvioida asiaa tykönään historiaa tuntien, mutta tällainen toiminta ei käsittääkseni voi vahvistaa luottamusta eikä ylöjärveläisten politiikkojen julkisuuskuvaa.

Valtuusto tulee arvioimaan kokonaistilannetta valtuustoaloitteen kautta."

Tarkemman selvitykseni puheenvuorostani tulen antamaan kaupunginhallituksen pyynnöstä. Sanan vapaus ja totuudessa pysyminen ovat perusperiaatteitani, joilla ei pyritä vahingoittamaan ketään. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Valtuustopuhe, luottamus, uskottavuus, mielipide, luottamushenkilön toiminta