Luottamushenkilö on motivoitunut verkostovaikuttaja

Keskiviikko 25.1.2017 - Katja Luojus

Kuntavaalit lähestyvät ja kaikki puolueet etsivät riveihinsä toiminnasta kiinnostuneita henkilöitä. Emeritus kaupunginjohtaja, kunnallisneuvos Pentti Sivunen toi Ylöjärven Uutisissa aiemmin esille tulevaisuuden kuntamuutoksien edellyttämät muutosmyönteiset ehdokkaat. Kehotan Sinua kysymään itseltäsi ja pohtimaan, oletko kiinnostunut vaikuttamaan kotikaupunkisi asioihin päätöksenteon tasolla ja oletko valmis tekemään muutoksiin johtavia päätöksiä. Pari valtuustokauttani on antanut näköalapaikan tarkastella luottamushenkilötoimintaa. Tällä kokemuksella keräsin muutaman tekijän, joita jokainen lukija voi pohtia oman ehdokkaansa kohdalla, ovatko nämä asiat toteutuneet valtuustotyöskentelyssä tai ehdokkaaksi pyrkivä voi puolestaan pohtia, onko minusta kuntapäättäjäksi.   

Motivaatio

Luottamushenkilölle on ehdottoman tärkeää sisäinen motivaatio toimia kaupunkilaisten edustajana. Pelkkä ”päättäjän”- titteli ei kanna neljävuotista valtuustokautta, koska motivaatiota koitellaan useilla ulkoisilla tekijöillä ja omaa ajankäyttöä ohjaa yhteisten asioiden hoitaminen. Työikäisiä, ruuhkavuosiaan eläviä aikuisia tämä haastavaa, mutta hyvällä organisoinnilla kokoukset mahtuvat kalenteriin lähes jokaiselle. Motivaatiota tukee luonnollisesti positiivinen kuntalaispalaute kuten talvikauden hiihtoladusta tulleet palautteet tai Moision koulun monikäyttöinen kenttä, jonka nuoriso on myönteisessä mielessä vallannut omakseen. Päättäjän sisäinen motivaatio tukee pitkäjänteistä ja sitoutunutta toimintaa, mitä päätöksenteossa erityisesti tarvitaan. Päätökset syntyvät monen valmisteluportaan kautta, mikä edellyttää asioihin paneutumista ja perehtymistä. Valmisteluvaiheessa tarvitaan monipuolisia ja moniäänisiä näkemyksiä, sillä se on varsinainen vaikuttamisen vaihe päätösten synnyssä. Toisinaan olen nähnyt niitä päättäjiä, jotka marssivat kokoukseen ja avaavat esityslistan ensimmäistä kertaa kokouksessa tai keskittyvät kyselemään esityslistassa selkeästi mainittuja asioita. Mitä tuo kertonee perehtyneisyydestä tai motivaatiosta?

Kyky tehdä päätöksiä

Tarvitseeko tietää ja osata ottaa kantaa kaikkiin kaupungin asioihin? Kaikkia asioita ei toki tarvitse kenenkään hallita vaan tällöin oman valtuustoryhmän jäsenet voivat perehdyttää, ohjata ja jakaa tietoa päätettävistä asioista esimerkiksi ajallisesti pitkissä valmisteluprosesseista tai oman asiantuntemuksen ulkopuolelta. Ensisijaisen tärkeää luottamushenkilön on syventyä oman lautakuntansa palvelukenttään ja alueen kehittämistarpeisiin, jotta hän voi toimia lautakunnan asioiden asiantuntijana omassa valtuustoryhmässään ja valtuustossa. Motivaatio, sitoutuminen ja perehtyminen tukevat asioiden hallintaa ja se puolestaan lisää kykyä tehdä päätöksiä. Oman näkökulman esiintuominen ja argumentointi ovat tärkeitä, sillä ”tuppisuisena” harvoin saa mitään aikaiseksi. Perustelujen soisi perustuvan tosiasioihin eikä tunnesävytteiseen ”minusta tuntuu, että” – keskusteluun. Toisinaan kuulee, ettei uskalleta päättää, koska kaikkia valmisteluvaiheita ei tiedetä pilkulleen. Tällöin auttaa ennakoiva keskustelu viranhaltijoiden ja toisten päättäjien kanssa, jotta päästään etenemään päätettävässä asiassa. Valtakunnan politiikan teesit ja ohjelmat ohjaavat poliittista keskustelua myös kuntakentässä, mutta poliittiset agendat tulee aina suhteuttaa paikallisiin olosuhteisiin, palvelutarpeeseen ja kuntaprofiiliin. Kuntakenttä on aika huono oppositiopolitiikan kaikukentäksi. Paikallista päätöksentekoa ohjaavat kaupungin oma talousarvio, palveluohjelma, kaavoitussuunnitelmat ja kaupunkistrategia, mainitakseni osan päätöksiä viitoittamista asiakirjoista. Politiikka on yhteisten asioiden hoitamista demokratian periaatteella, mikä tarkoittaa myös sitä, että luottamushenkilö sitoutuu edesauttamaan syntyneen päätöksen toteuttamista sekä käyttöönottoa ja siten kunnioittaa yhteisesti syntynyttä päätöstä. Harvoin päätös kaikkia miellyttää, mutta sen argumentoinnin toivoisi perustuvan tosiasioihin. Toisinaan jää kytemään päättäjille halua muuttaa syntynyttä päätöstä kuten viimeksi talousarvioon liittyneet rakenteelliset muutokset oppilasryhmien koon osalta. Tällöin pitäisi etsiä uusia argumentteja sekä realistisia ja toimivia ratkaisumalleja asian tarkasteluun, sillä epärealistiset esitykset eivät käytännössä johda pitkälle. Muutosmyönteisyys ja rohkeus katsoa eteenpäin ovat seuraavalla valtuustokaudella välttämättömiä luottamushenkilön ominaisuuksia. Hallintorakenteen ja maakuntauudistuksen myötä kuntakenttä tulee muuttumaan, joten vanhoista rakenteista kiinnipitäminen, oman poliittisen asemansa varmistelu ja toimintatapojen luutuneiden käytäntöjen säilyttäminen eivät saa olla esteenä muutokselle. Nyt tarvitaan luottamushenkilöiltä uusia ideoita kuntaorganisaation, palvelukulttuurin ja kuntapalveluiden toimintamallien kehittämiseksi sekä rohkeutta viedä uudistukset maaliin asti.

Verkostovaikuttaja 24/7

Luottamushenkilö on verkostovaikuttaja. Tärkein verkosto on kaupunkilaiset, joiden valtuuttamana päättäjä käyttäjää saamaansa luottamusta hoitaessaan luottamustehtäviään. Palautteen perusteella helposti lähestyttävä, luotettava ja osaava sekä ”tuttu” henkilö ovat usein kriteereitä, joiden perusteella äänestäjä tekee äänestyspäätöksensä. Valittu luottamushenkilö on luottamushenkilö 24/7 edustaessaan kaupunkilaisia ja Ylöjärven kaupunkia. Äänestäjille annetut lupaukset muistetaan pitkään ja kokemattomat luottamushenkilöt saattavat sortua lupaamaan mahdottomia ajattelematta kaupunkikokonaisuutta. ”Minä muutan kaiken”- asenne kertoo epärealistisista käsityksistä omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa ja kokonaisuuksien hallintaan, sillä yksin ei kukaan muuta koko koneistoa tai kaupungin palveluverkkoa. Politiikka on yhdessä tekemistä!   

Valtuustoryhmä on valtuutetulle tärkeä tukiverkko ja vaikuttamisen areena. Yhteistyö poliittisten ryhmien kanssa on yhteispeliä ja mielipiteitä kunnioittavaa avointa väittelyä erimielisinäkin. Toki politiikkaan kuuluu kyseenalaistaminen ja saivartelukin, sillä se tuo lisämaustetta keskusteluilmapiiriin. Jokainen päättäjä vastaa omista viesteistään, jolloin pitäisi tunnistaa luottamustehtävään kuuluva asianmukainen, hyvätapainen ja luottamustaherättävä viestintätapa. Sosiaalinen media antaa tänä päivänä avoimen ja näkyvän keskustelukanavan, jolla on hyvien puolien lisäksi vaaranpaikat. Some-ryhmät antavat paikan mielipiteiden jakamiselle, mutta kerran kirjoitettua epäasiallista kommenttia on turha selitellä tai yrittää pyyhkiä pois. Jälki on ikuinen vaikuttaen luottamukseen ja uskottavuuteen. Verkostovaikuttajan yhteistyöverkostot ovat moninaisia, sillä niihin kuuluvat edellä mainittujen lisäksi valmistelevat viranhaltijat, esittelijät sekä seudulliset päättäjäverkostot. Tuskin ihan kaikkia muistin mainita, toivottavasti keskeisimmät.

Suomalaisten luottamus poliittiseen järjestelmään on toiseksi korkeinta Euroopassa. Tätä pidetään yllä motivoituneiden, sitoutuneiden, asioihin perehtyneiden, rohkeisiin muutoksiin ja päätöskykyisten verkostovaikuttajien avulla. Jos tunnistat itsesi – lähde mukaan kuntavaaleihin ja testaa luottamuksesi ylöjärveläisten avulla!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Luottamushenkilö, motivaatio, kyky tehdä päätöksiä, kuntavaalit

Valssaten kohti vaaleja

Maanantai 2.2.2015 - Katja Luojus

valssit_30.1.15.jpgvalssit_30.01.15.jpgMusiikki ja liike on kulkenut mukanani lapsuusajan harrastuksista lähtien. Erilaiset tanssi- ja balettikoulut tulivat tutuiksi ja joukkuevoimistelua harrastin aina lukioaikani loppuun asti. Suomalaiseen perusluonteeseeni on tarttunut, nuoruusvuosien jälkeen keski-ikään siirryttyä, rakkaus lavatansseihin ja nostalgiseen tanssimusiikkiin. Mikä voittaa perinteisen tangomusiikin, ei mikään!

Intohimo kehittää itseään tanssiliikunnan avulla on tuottanut tulosta. Kyky oppia uusia liikesarjoja, uskallus heittäytyä miehen vietäväksi ja rohkeus ilmaista itseään kehonliikkeillä musiikin mukaisesti tukee samoja taitoja, joita polittisten asioiden hoitamisessa ja vaikuttamisessa tarvitaan. Poliittisissa verkoistoissa tanssitaan ikään kuin letkajenkkaa, jossa liikutaan eteen- ja taaksepäin. Jalkojen sivuheitot kuvastaa yhteiskunnallisten asioiden laajuttaa ja tarkastelutarvetta laajemmasta näkökulmasta kuin etenemissuunta. Politiikassa on selkeä tavoite kulkea vain eteenpäin, mutta todellisuus on luottamushenkilötoiminnassa osoitautunut toiseksi. Puhumattakaan valtakunnan politiikan tasosta näinä päivinä. Joskus pakitetaankin. Tanssiletkassa liikkuminen ja samoin poliittisissa verkostoissa työskentely olisi sujuvampaa, kun kaikki kulkisi yhtä jalkaa, saman musiikin tahtiin. Uskallan väittää sen olevan tanssilavalla helpompaa kuin päättäjien tanssiletkassa, vain kokemusteni kautta.

Järjestimme vaalitiimini ja talkoojoukon kanssa vaalivalssit ja kampanjatangot pari päivää sitten. Osallistujat kiittelivät tilaisuutta vuolain sanoin: erilainen, innostava ja viihdyttävä tapa kampanjoida. Poliittinen pönötys jäi vähemmälle, mutta mahdollisuus kontaktoida ja verkostoitua päättäjän kanssa joko tanssien tai keskustellen lattian reunalla oli mahdollista osallistujille. Jalkatyötä sekin, kuten vaalityö yleisesti. Haljasnahkaiset pohjat kuluvat tanssiparketilla ja samaan tahtiin korot vaalikentillä. Koroista on vaikea luopua jalkatöissäkään samaan tapaan kuin tiikerin raidoistaan.

Politiikan konservatiivinen laita arvostelee kovin sanoin ulkoisen olemukseen perustuen nykypoliitikkojen ja ministereiden uskottavuutta ja osaamista. Vaalivalsseissa ei kukaan kyseenalaistanut osaamistani tanssikenkieni tai tyllimekkoni vuoksi. Pitäisikö muuttaa tyyliä valssista marssiksi, jottei askel vaikuta liian kepeätä ja huolettomalta näinä vaikeina aikoina? Pitääkö painaa eteenpäin tasapohjaisilla läskipohjilla viimeiset 76 päivää ennen vaaleja, jotta hukkuu tasaiseen ehdokasjoukkoon? Uskooko äänestäjät, että positiivisen hymyn takana on avoin, mutta määrätietoisen rohkea päättäjä?

Itsekriittiset kysymykset ovat aina paikallaan. Voin antaa yhden vaalilupauksen: en muuta tapojani vaalien vuoksi vaan valssaan kohti eduskuntaa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: eduskuntavaalit, vaalityö, tanssi, valssi, arvostelu