Mikä ihmeen puheenjohtajisto?

Keskiviikko 1.2.2017 - Katja Luojus

Puheenjohtajan tehtävä kokouksissa on sanan mukaisesti johtaa kokouksen aikaista puhetta. Kullakin toimielimellä eli lautakunnilla, valtuustolla ja kaupunginhallituksella on puheenjohtajansa ja joukko varapuheenjohtajia. Näiden puheenjohtajien yhteistyö toimielimen sisällä on systemaattista, mutta vähäisintä lautakunnan puheenjohtajien kanssa tai heidän välillään. Yhteistyötä lisäämällä toimielinten puheenjohtajien välillä voisi saada aikaan täysin uudenlaisen vaikuttajaverkoston, jolla esimerkiksi strategiset tavoitteet näkyisi selkeämmin päätöksissä. Tässä olisi yksi haaste tulevalle valtuustokaudelle.  

 

Puheenjohtajien itsearviointi

Toimielinten puheenjohtajille tehtiin kysely viime vuoden loppupuolella, jossa kartoitettiin heidän käsityksiään puheenjohtajana toimimisesta. Puheenjohtajat arvioivat saavansa hyvin tietoa valmisteltavista asioista ja pystyvänsä vaikuttamaan valmisteluun hyvin. Yhteistyö valmistelevan viranhaltijan kanssa koettiin myös hyvin toimivaksi. Puheenjohtajat pitivät tärkeänä ennen päätöksentekoa: 1) asian infoluonteista ennakkokäsittelyä 2) ennakkokeskusteltua viranhaltijan kanssa ennen asian vientiä listalle ja 3) oman valtuustoryhmän sisäistä keskustelua. Vastaajista valtaosa arvioi käyttävänsä aikaa puheenjohtaja tehtävien hoitoon noin 17 h/viikko ja ajankäytön olevan sopivaa. Puheenjohtajien tarvitsee olla motivoituneita toimialansa lautakunnan johtamiseen, jotta luottamustehtävässä onnistuu hyvin. Tehtävä on merkittävä jatkossakin, kun uusi valtuustokausi käynnistyy. Luottamushenkilöistä on tärkeää löytää puheenjohtajapaikoille osaavia, kiinnostuneita ja tehtävästä motivoituneita valtuutettuja. Ensisijainen tehtävä on hoitaa toimialan päätöksentekoa unohtamatta koko kaupungin etua.

 

Valtuustoryhmien puheenjohtajien rooli

Puolueet valitsevat omalle valtuustoryhmälleen puheenjohtajan. Tämä joukko muodostaa työryhmän, joka toimii merkittävänä poliittisena keskustelufoorumina. Tällä valtuustokaudella ryhmäpuheenjohtajat ovat kokoontuneet säännöllisesti kerran kuukaudessa kaupunginhallituksen puheenjohtajan johdolla. Toimintatapaa on pidetty toimivana, kun kokous on keskitetty kehittämistoimikuntaa ennen, jossa kaikki vaaleilla valittujen puolueiden valtuustoryhmien puheenjohtajat kokoustavat. Oma kokous tuo työrauhan ja mahdollisuuden keskustella ilman viranhaltijoita poliittisista linjauksista ja näkökulmista. Tämä on kehittänyt poliittista toimintakulttuuria avoimeksi ja keskustelevaksi, unohtamatta kutienkaan politiikan eri sävyjä. Rakentava erimielisyys mahdollistaa tiukankin keskustelun eikä tyssää yhteistyötä. Kokouksia on pidetty salaseuroina, mutta kaikista valmisteltavista asioista on turha huudella vain alustavien keskustelujen perusteella. Puheenjohtajat puolestaan vievät yhdessä sovitut asiat valtuustoryhmälle keskustelun pohjaksi. Valtuustoryhmien puheenjohtajien foorumi on saanut tällä valtuustokaudella aikaan konkreettisia asioita poliittisten toimintatapojen kehittämiseksi. Näitä ovat allekirjoitettu valtuuston toimintaohje ja paikkajakoon käytettävä pisteytysjärjestelmä, jota tullaan käyttämään luottamuspaikkojen jakoperustana seuraavien kuntavaalien jälkeen. Täten toteutuu paikkajako oikeudenmukaisesti ja läpinäkyvästi kaupunkilaisten antamien äänien mukaisesti.

 

Tulevaisuudenkuvako?

Joissakin kaupungeissa lautakuntien puheenjohtajat muodostavat kaupunginhallituksen, olisiko meilläkin tälle mallille tulevaisuudessa käyttöä? Nykyisen kaupunginhallituksen jäsenet on nimetty lautakuntiin puhe- ja läsnäolo-oikeudella välittämään tietoa kahteen eri suuntaan. Lautakuntien puheenjohtajien muodostama hallitus on tarkastelun arvoinen näkökulma, sillä se poistaisi päällekkäisyyttä nimitysten osalta, tukisi tiedon välittymistä ja integroisi puheenjohtajiston yhdeksi toimielimeksi. Joku voi nähdä demokratian kapeutuvan tässä mallissa, mutta se toisi ainakin toimielin näkökulman selkeästi hallituksen pöydän äärelle. Uskalletaanko meillä kokeilla tulevaisuudessa, vaikka 2019?

 

Paljon on tehty ja paljon on saatu hyvää aikaan yhdessä! Hyvät puheenjohtajat edistävät yhteistyötä ja sitoutuvat ohjaamaan ryhmäänsä kohti kaupungin tavoitteita.

Olen valmiina sääntelyn purkutalkoisiin!

Sunnuntai 15.3.2015 - Katja Luojus

Vaaleihin on aikaa 34 aamua ja nykyinen eduskunta sai päätökseen sekavan istuntokautensa. Paljon parjattu eduskunta, toisinaan syyttä ja usein syystäkin, jätti merkittävän osan rakennepaketin uudistuksista päättämättä ja otti mittavan määrän lisää velkaa. Syynäkö on päättämättömyys vai ymmärtämättömyys?  Velkaa otettiin elvyttämisen viittaan verhoten ja silti olemme BKT:n osalta Euroopan neljänneksi surkein valtio. Taaksemme jää vain Kypros, Kroatia ja Italia, joten se siitä pohjosmaisesta hyvinvointivaltiosta kansantalouden silmälasein. Palaute menköön sinne minne kuuluukin!

Taaksepäin pitää katsoa, että ymmärtää nykyhetken, mutta suuntana on syytä pitää tulevaisuus ja ratkaisujen etsiminen, päätöksissä pysyminen ja toiminen. Se on lääke, jolla voidaan vielä välttää oliiviöljytty, lipsuva kreikkalainen tie.

Eilen vaalikentillä tämä farssiksi muodostunut päätöspolitiikka herätti paljon keskustelua. Äänestäjiä ärsyttää kansanedustajien selkärangattomuus, päättämättömyys ja irtaantuminen arjesta. Monilla oli aito halua vaihtaa koko päättäjäporukka. Tässäkö mahdollisuuteni? Kuuntelin, pohdin ja otin opiksi, miltä tämä näyttää äänestäjien ajatuksissa ja silmissä.

Ajankohtaiset keskusteluaiheet nousevat usein ihmisten omista kokemuksista, haasteista ja arjen kysymyksistä. Hämeenkyrön torilla ihmisiä puhutti terveyspalveluiden saatavuus, verotusratkaisut ja tuloverotuksen korkea taso, maaseudun asuttuna pitäminen ja suomalaisen yhteiskunnan korkea sääntelyn taso.  Suomi on luottamusyhteiskunta, mutta silti edellytämme korkeaa ohjailun tasoa. Joku ristiriita tässä on!

Ansiotuloja verotetaan liiaksi ja käteen jäävä osuus palkasta tulisi olla suurempi, sillä se lisää palkansaajien ostovoimaa ja eurojen kiertoa.  Siten se ruokkii koko yhteiskuntamme elinvoimaisuutta. Vaalikoneisinkin vastasin, että verotusastetta pitäisi keventää ja samalla tavalla oli helppo puhua eilen vaalikentilläkin.

Elinvoimaisuutta lisää myös turhan sääntelyn purkaminen. Aloittaisin kauppojen aukiolojen vapauttamisesta ja ammatinharjoittajien oikeudesta pitää putiikkinsa avoimena vapaasti. Kysynkin, miksi yrittäjä ei saa itse päättää milloin pitää liikkeensä ovat avoinna? Maanviljelijäkin saa aloittaa peltojensa kynnön ihan silloin kuin itse niin päättää eikä viikonloppu- tai yötöihin edellytetä viranhaltijoiden lupaa. Yhdenvertainen ammatinharjoittaminen ei ole tällä hetkellä mahdollista, mutta siihen on saatava aikaan muutos. Alkoholipolitiikka tulisi vapauttaa sääntelyn piiristä siten, että alle 15 % alkoholijuomat vapautetaan ruokakauppoihin. Olemme osa Eurooppa, joten sallitaan myös täällä sen mukainen vapaa valinta viinien ja mietojen alkoholijuomien osalta. Suomalaisten alkoholitottumuksia on seurattu ja tutkittu paljon, mutta en usko ”Jepen” juovan siksi, että viiniä saa ruokakaupasta, uskotko Sinä?      

Turha sääntely kahlitsee yksilön ajattelua. Se on vastuun siirtämistä viranomaisille ja rajoittaa kunkin omaa vastuuta itsestään, yhteisöstään ja yhteiskunnasta. Eletään ihmisiksi ilman sääntelyä!