Mikä ihmeen puheenjohtajisto?

Keskiviikko 1.2.2017 - Katja Luojus

Puheenjohtajan tehtävä kokouksissa on sanan mukaisesti johtaa kokouksen aikaista puhetta. Kullakin toimielimellä eli lautakunnilla, valtuustolla ja kaupunginhallituksella on puheenjohtajansa ja joukko varapuheenjohtajia. Näiden puheenjohtajien yhteistyö toimielimen sisällä on systemaattista, mutta vähäisintä lautakunnan puheenjohtajien kanssa tai heidän välillään. Yhteistyötä lisäämällä toimielinten puheenjohtajien välillä voisi saada aikaan täysin uudenlaisen vaikuttajaverkoston, jolla esimerkiksi strategiset tavoitteet näkyisi selkeämmin päätöksissä. Tässä olisi yksi haaste tulevalle valtuustokaudelle.  

 

Puheenjohtajien itsearviointi

Toimielinten puheenjohtajille tehtiin kysely viime vuoden loppupuolella, jossa kartoitettiin heidän käsityksiään puheenjohtajana toimimisesta. Puheenjohtajat arvioivat saavansa hyvin tietoa valmisteltavista asioista ja pystyvänsä vaikuttamaan valmisteluun hyvin. Yhteistyö valmistelevan viranhaltijan kanssa koettiin myös hyvin toimivaksi. Puheenjohtajat pitivät tärkeänä ennen päätöksentekoa: 1) asian infoluonteista ennakkokäsittelyä 2) ennakkokeskusteltua viranhaltijan kanssa ennen asian vientiä listalle ja 3) oman valtuustoryhmän sisäistä keskustelua. Vastaajista valtaosa arvioi käyttävänsä aikaa puheenjohtaja tehtävien hoitoon noin 17 h/viikko ja ajankäytön olevan sopivaa. Puheenjohtajien tarvitsee olla motivoituneita toimialansa lautakunnan johtamiseen, jotta luottamustehtävässä onnistuu hyvin. Tehtävä on merkittävä jatkossakin, kun uusi valtuustokausi käynnistyy. Luottamushenkilöistä on tärkeää löytää puheenjohtajapaikoille osaavia, kiinnostuneita ja tehtävästä motivoituneita valtuutettuja. Ensisijainen tehtävä on hoitaa toimialan päätöksentekoa unohtamatta koko kaupungin etua.

 

Valtuustoryhmien puheenjohtajien rooli

Puolueet valitsevat omalle valtuustoryhmälleen puheenjohtajan. Tämä joukko muodostaa työryhmän, joka toimii merkittävänä poliittisena keskustelufoorumina. Tällä valtuustokaudella ryhmäpuheenjohtajat ovat kokoontuneet säännöllisesti kerran kuukaudessa kaupunginhallituksen puheenjohtajan johdolla. Toimintatapaa on pidetty toimivana, kun kokous on keskitetty kehittämistoimikuntaa ennen, jossa kaikki vaaleilla valittujen puolueiden valtuustoryhmien puheenjohtajat kokoustavat. Oma kokous tuo työrauhan ja mahdollisuuden keskustella ilman viranhaltijoita poliittisista linjauksista ja näkökulmista. Tämä on kehittänyt poliittista toimintakulttuuria avoimeksi ja keskustelevaksi, unohtamatta kutienkaan politiikan eri sävyjä. Rakentava erimielisyys mahdollistaa tiukankin keskustelun eikä tyssää yhteistyötä. Kokouksia on pidetty salaseuroina, mutta kaikista valmisteltavista asioista on turha huudella vain alustavien keskustelujen perusteella. Puheenjohtajat puolestaan vievät yhdessä sovitut asiat valtuustoryhmälle keskustelun pohjaksi. Valtuustoryhmien puheenjohtajien foorumi on saanut tällä valtuustokaudella aikaan konkreettisia asioita poliittisten toimintatapojen kehittämiseksi. Näitä ovat allekirjoitettu valtuuston toimintaohje ja paikkajakoon käytettävä pisteytysjärjestelmä, jota tullaan käyttämään luottamuspaikkojen jakoperustana seuraavien kuntavaalien jälkeen. Täten toteutuu paikkajako oikeudenmukaisesti ja läpinäkyvästi kaupunkilaisten antamien äänien mukaisesti.

 

Tulevaisuudenkuvako?

Joissakin kaupungeissa lautakuntien puheenjohtajat muodostavat kaupunginhallituksen, olisiko meilläkin tälle mallille tulevaisuudessa käyttöä? Nykyisen kaupunginhallituksen jäsenet on nimetty lautakuntiin puhe- ja läsnäolo-oikeudella välittämään tietoa kahteen eri suuntaan. Lautakuntien puheenjohtajien muodostama hallitus on tarkastelun arvoinen näkökulma, sillä se poistaisi päällekkäisyyttä nimitysten osalta, tukisi tiedon välittymistä ja integroisi puheenjohtajiston yhdeksi toimielimeksi. Joku voi nähdä demokratian kapeutuvan tässä mallissa, mutta se toisi ainakin toimielin näkökulman selkeästi hallituksen pöydän äärelle. Uskalletaanko meillä kokeilla tulevaisuudessa, vaikka 2019?

 

Paljon on tehty ja paljon on saatu hyvää aikaan yhdessä! Hyvät puheenjohtajat edistävät yhteistyötä ja sitoutuvat ohjaamaan ryhmäänsä kohti kaupungin tavoitteita.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Puheenjohtaja, johtaminen, politiikka

Totuus vai kiusallinen totuus

Sunnuntai 14.2.2016 - Katja Luojus

Viestintä on vaikea laji, sillä se on vähintään kahden kauppaa. Viestin lähettäjä haluaa välittää sen sanoman, jota pitää tärkeänä. Puolestaan vastaanottaja poimii sieltä sen minkä haluaa kuulla, mitä itse pitää tärkeänä ja vielä oman orientaationsa kautta. Vastaanottajajoukon kasvaessa tulkintoja syntyy yhtä monta kuin on kuulijaa viestinnän sävyjä ja sanoja myöten. Niin yksinkertainen asia, mutta käytännössä on osoittautunut suunnattoman vaikeaksi. Tosiasioiden kuuleminen voi olla helppoa, vaikeaa tai jopa kiusallista. Totuus on sellainen millaiseksi sen itse rakennamme, ainakin toisissa asioissa.

Totuudesta puhumisesta olen viime päivinä päässyt otsikoihin Aamulehteä (12.2.2016) myöten. Yleisön pyynnöstä julkaisen kaupunginvaltuustossa pitämäni puheenvuoron 1.2.2016. 

"Ylöjärven kaupunginhallitus ja -valtuusto ovat ainutlaatuisen asian äärellä. Me joudumme vakavasti pohtimaan kuntalain velvoittamana luottamushenkilölle sopivaa toimintaa ja arvokkuutta, mikä on aiheuttanut luottamushenkilötoiminnan uskottavuuden ja luottamuksen horjumista. Asia on erittäin epämiellyttävä, jopa kiusallinen, mutta merkitykseltään sellainen, ettei asiaa voi lakaista maton alle. Arvo on myös puheeksi ottamisella ja rohkeudella käsitellä vaikeita asioita, kun uskalluksen kynnys on ylitetty. Kaikessa rohkeudessamme säilyköön keskinäinen kunnioitus ja arvostus, yhteistyömme jatkuu keskustelujenkin jälkeen. 

Kaupunginvaltuutettu Matti Ylitalo on ottanut kantaa turvapaikanhakijoihin ja erilaisiin suhtautumistapoihin kansainvaellusta kohtaan. Meillä jokaisella saa olla erilaisia mielipiteitä, mutta se, miten mielipiteensä pukee sanoiksi, on tässä asiayhteydessä merkittävin asia.  Tässä valtuuston pykälässä 4 ei arvioida sananvapautta vaan luottamushenkilön toimintaa. Ylitalo kirjoitti julkisesti ja luottamushenkilön toimintaan sopimattomalla tavalla sosiaalisessa mediassa. Oheinen teksti on suora lainaus Ylitalon tekstistä: "Ajaisin sekä suvakkien, että matujen päälle. Mutta kummastakin saa saman, kuin ihmisestä. Raiskaajaterroristeille ja suvakeille olis paras luoti kalloon, tai hukuttaminen."

Tämä on synnyttänyt ylöjärveläisissä epävarmuutta ja epäselvyyttä, onko tällaiset kannanotot luottamushenkilölle sopivaa ja edistääkö se kunnan sekä sen asukkaiden parasta, kuten kuntalaissa edellytetään. Useammat kaupunginhallituksen jäsenet saivat yhteydenottoja kaupunkilaisilta, jotka esittivät huolensa näistä ihmishenkiä riistävistä toimintatavoista tuntien pelkoa ja uhkailua. Asian selvittely lähti siis useiden kaupunkilaisten yhteydenottojen pohjalta. Tällöin valtuustoryhmien puheenjohtajat ja hallitus katsoivat, että asiaa on selvitettävä luottamushenkilön roolin ja toimintatavan näkökulmista kuntalain mukaisesti. Haluan korostaa, että tämä ei suinkaan ole hallituksen sisäinen asia vaan noussut äänestäjiemme keskuudesta, joille olemme velvollisia toimimaan saamamme luottamuksen mukaisesti yrittäen palauttaa osaltamme luottamushenkilöiden uskottavuutta ja luottamusta. 

Luottamushenkilön menettelytapojen arviointi on ensisijaisesti kaupunginhallituksen tehtävä. Hallituksessa päädyttiin yksimielisesti selvityksen pyytämiseen Matti Ylitalolta, jota hän ei kuitenkaan toimittanut. Mediassa on tuotu esille, että hallitus rikkoi toimivaltuuksiaan esitettyään selvityspyynnön, mutta lainkirjainta tässä on kaiken aikaa noudatettu hyvin tarkasti. Matti Ylitalo totesi lyhyesti sähköpostilla, ettei hänen tarvitse selvitystä antaa toiminnan liittyessä vapaa-aikaan. Olemme äänestäjien valitsemia luottamushenkilöitä edustaen kaupunkilaisia valtuustokauden ajan 24/7 tilanteessa kuin tilanteessa. Mielestäni luottamushenkilörooli ei rajoitu vain toimielinten kokouksiin vaan kulkee mukanamme arjen erilaissa tilanteissa ja tästä syystä toimintamme kytkeytyy aina myös luottamushenkilökuvaamme. Kaupunginhallitus ei tyytynyt vastaukseen vaan tuo asian nyt valtuustolle keskusteluun. Me voimme kaikki yhdessä vaikuttaa siihen millaisen kuvan me annamme kaupunkilaisille ihmisarvon kunnioittamisesta ja luottamushenkilöiden uskottavuudesta.

Kaupunginvaltuutettu Matti Ylitalon suhtautuminen selvityksen antamiseen on johtanut tähän tilanteeseen. Useat luottamushenkilöt ovat nostaneet keskusteluun toiminnan synnyttämän epäluottamuksen. Valtuustoryhmien puheenjohtajisto on selvittänyt miten asian kanssa on mahdollista edetä. Viikko sitten maanantaina puheenjohtajakokouksessa jatkoimme valtuustoaloitteen valmistelua ja kävimme arvokeskustelua luottamushenkilölle soveltuvasta käytöksestä. Matti Ylitalo osallistui ensimmäistä kertaa puheenjohtajiston kokoukseen. Aikaisemmin hänellä ei ole ollut kiinnostusta osallistua poliittisiin kokouksiin, jossa valmistellaan yhteisiä asioita kaupunkilaisten parhaaksi. Viimekertaisen kokouksen kulusta voinen todeta, ettei se suinkaan vahvistanut käsitystäni siitä, että Matti Ylitalo olisi ymmärtänyt miksi epäluottamus hänen toimiinsa on syntynyt. Kokouksen aikainen aggressiivinen käyttäytyminen ja kokouksessa tehdyn kollektiivisen sopimuksen rikkominen valtuustoaloitteen julkaisemattomuudesta eivät valitettavasti lisänneet luottamusta häneen. Valtuustoryhmien puheenjohtajakokoukseen osallistuneita rinnastetaan Matti Ylitalon julkisilla kotisivuilla Hitleriin ja hänen johtamiinsa ihmisvainoihin. Jokainen meistä voi arvioida asiaa tykönään historiaa tuntien, mutta tällainen toiminta ei käsittääkseni voi vahvistaa luottamusta eikä ylöjärveläisten politiikkojen julkisuuskuvaa.

Valtuusto tulee arvioimaan kokonaistilannetta valtuustoaloitteen kautta."

Tarkemman selvitykseni puheenvuorostani tulen antamaan kaupunginhallituksen pyynnöstä. Sanan vapaus ja totuudessa pysyminen ovat perusperiaatteitani, joilla ei pyritä vahingoittamaan ketään. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Valtuustopuhe, luottamus, uskottavuus, mielipide, luottamushenkilön toiminta

Puhe Kansallisen veteraanipäivän juhlassa 27.4.2015 Ylöjärvellä

Tiistai 28.4.2015 - Katja Luojus

Pidin kirjoittamani puheen 27.4.2015 vietetyssä Kansallisessa veteraanijuhlassa Ylöjärven kaupungintalolla seuraavasti:

"Kunnioitetut sotiemme veteraanit ja kotirintaman vastuunkantajat, arvoisat kansallisen veteraanipäivän juhlavieraat

Tänään järjestettävä kansallinen veteraanipäivä on järjestyksessään 29. valtakunnallinen juhlapäivä. Juuri tänään tulee kuluneeksi 70 vuotta Lapin sodan päättymisestä.  Tuosta alkoi itsenäisyytensä säilyttäneen Suomen jälleen rakentamisen aika ja useita erittäin haastavia vuosia oli kansallamme edessä.  Kansallinen veteraani juhla on luonteeltaan puhtaasti rauhanomainen.  Tänä vuonna veteraanipäivän tunnuksena on ”Tämä maa ei koskaan sortua saa – eläköön Suomi!”  Tunnus antaa positiivisen näkökulman ja luo uskoa tulevaan tämän vuosikymmen haastavien ja vaikeiden asioiden kanssa, joita ympärillämme tapahtuu.

Minulla on suuri kunnia kaupunginhallituksen puheenjohtajana tuoda tähän tilaisuuteen Ylöjärven kaupungin tervehdys.  Astua teidän eteenne nuoremman sukupolven edustajana mieleni täynnä kiitollisuutta ja nöyryyttä asuessani itsenäisessä Suomessa, Ylöjärvellä. Nämä tunteet syntyvät siitä, että voin ainoastaan aavistaa ne pelot mihin teidät sodissa pakotettiin, ne tuskat mihin teidät tungettiin, ne voimat mitkä teistä nousi ja tilanteen synnyttämän sisun. Kiitollisuuteni on syvää tietoisuutta siitä, että teidän uhrauksillanne ja teidän ansiosta elämämme on niin paljon paremmin kuin ilman uhrauksianne. Olen saanut syntyä itsenäiseen Suomeen eläen turvassa keskittyen yhteiskuntamme, perheeni ja itseni kehittämiseen teidän ansiostanne. Kiitollisuus on myös tunne siitä, että sotien jälkeiset sukupolvet ovat saaneet niin paljon ja nyt on meidän aika tehdä osamme. Kiitollisuus pitää näkyä myös teoissamme, joihin meillä on velvollisuutemme ja se täyttää mielemme sekä sydämemme erityisesti tänään.

 Hyvät kuulijat

Ylöjärven kaupungilla on tähän aikaan liittyvät omat haasteensa ja ongelmansa. Niiden vertaaminen sodan aikaisten haasteiden mittasuhteisiin olisi työnne vähättelyä ja siksi mainitsen vain muutaman vaatimattoman asian arjen haasteistamme. Ylöjärven kaupunki on sisukkaasti kääntänyt taloudellisen tilanteensa positiiviseksi sinnikkäällä ja tiukalla talouskurilla. Me olemme turvanneet kaupunkikuvan kehittymisen ja palveluiden pysyvyyden kuntalaisilla, vaikka taloustilanteemme on edelleen enemmänkin niukkuutta jakava kuin runsauttaan kiittävä. Arjessamme toistuu, valitettava koulu-uhkauksien sarja, jota ei ole pystytty ratkaisemaan huolimatta tiiviistä yhteistyöstä poliisin kanssa. Koulu-uhkailujen sarja johtaa sisäisen turvallisuuden heikkenemiseen ja pelko täyttää monen pikkukoululaisen, heidän perheensä ja koulun työntekijöiden päivät ja illat. Tämän pelon keskellä turvallisen ja oppivaisen koulupäivän rakentaminen on jopa mahdotonta. Tilanteessa on kohtuutonta erityisesti se, että yksi henkilö voi aiheuttaa niin paljon pelkoa, ahdistusta, epävarmuutta ja ennen kaikkea tilanteesta syntyvien erityisjärjestelyiden myötä lisätyötä. Viime Itsenäisyyspäivänä kansamme supersuosikiksi nousi sotaveteraani Hannes Hynönen, joka on todennut, että ”Tiukat tilanteet luovat vahvoja ihmisiä”, mutta tuskin Hannes Hynönen tarkoitti vääryydellä ja epöoikeudenmukaisuudella synnytettyjä tiukkoja tilanteita.

Arvoisat kuulijat

Sisu, yrittäminen ja usko hyvään kantavat pitkälle, on kyse taloudellisista haasteista tai vapauden puolustamisesta. Suomen Sotaveteraaniliiton tilastojen mukaan Ylöjärvellä asuu 15 sotainvalidia ja 76 rintamaveteraania. Meille on kunniatehtävä pitää huolta ja kantaa vastuumme sotiemme veteraanien hyvinvoinnista ja hyvästä elämänlaadusta aina viimeiseen iltahuutoon asti. Kiitos siitä, että olette kanssamme jakamassa tämän arvokkaan juhlan.

Yöjärven kaupungin puolesta toivotan teille mitä parhainta kevättä, elämän iloa ja auringon valoa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Veteraanit, juhla, puhe, Ylöjärvi